PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Toisenlaiset "onnittelut"

 6.11.2008


Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi valittu Barack Obama sai keskiviikon kuluessa myötäsukaisia ja toiveilla höystettyjä onnitteluja eri puolilta maailmaa. Yksi onnentoivotus kuitenkin poikkesi kaavasta. Eikä se onnitteluja sisältänytkään. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev läksytti puheessaan Yhdysvaltoja ja asetti ehtoja yhteistyölle.

Venäjän presidentin perinteinen kansakunnan suuntaa käsittelevä puhe oli ajoitettu taitavasti hetkeen, jolloin Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos oli jo selvillä. Puhe sisälsi toki sisäpolitiikkaakin, mutta sen kärki oli ilmiselvästi suunnattu Atlantin vastarannalle – joskin kansakunnan sisäistä koheesiota lujittamaan.

Suorasukaisesti ja –sanaisesti Medvedev sysi syyn Kaukasuksen elokuisesta kriisistä Yhdysvaltain harteille. Hänen mielestään tragedia oli seurausta Yhdysvaltain politiikasta, joka on itsekästä, kritiikkiä kestämätöntä ja yksipuolisia päätöksiä suosivaa. Hän luonnehti Yhdysvaltain politiikkaa myös röyhkeäksi ja ylimieliseksi.

Lännessä ollaan – perustellustikin – toista mieltä Abhasian ja Etelä-Ossetian tapahtumien syistä ja seurauksista. Medvedev kuitenkin vakuutti kuulijoilleen Venäjän toimineen vastuullisesti ja tarkoituksenaan ainoastaan turvata Etelä-Ossetian asukkaiden sekä venäläisten rauhanturvaajien turvallisuus.

Medvedev rinnasti Kaukasuksen tapahtumat maailmanlaajuiseen finanssikriisiin. Vaikka ne ovat muodoltaan hyvin erilaisia, ne molemmat ovat Medvedevin mielestä luonteeltaan yhtäläisiä ja niillä molemmilla on sama alkuperä. – Niin sanoaksemme, Medvedev täydensi, mutta osoite ei jäänyt epäselväksi.

Medvedevin mukaan Barack Obaman valinta Yhdysvaltain presidentiksi voi kuitenkin tuoda maiden välisiin suhteisiin uuden tuulen. Hän jopa toivoi, että maiden välisten suhteiden myönteinen kehittyminen auttaisi ratkomaan myös kansainvälisiä ongelmia.

Puheen positiivista pilkahdusta seurasi kuitenkin edelleen useampi varoitus. Yksi niistä oli, ettei Venäjä salli minkään yksittäisen valtion herruutta millään alueella. Puheen tässä osiossa hän ei luonnollisesti käsitellyt enää Kaukasusta.

Toinen varoitus oli se, että mikäli Yhdysvallat edelleen pitää kiinni Eurooppaan rakennettavasta ohjuskilpihankkeestaan, Venäjä pyörtää aikeensa riisua kolme Kotelskissa sijaitsevaa ohjusrykmenttiään. Samalla hän ilmoitti, että maa on valmis tarvittaessa sijoittamaan lyhyen kantaman Iskander-ohjuksia Kaliningradiin neutraloimaan USA:n ohjuskilven vaikutuksia.

Medvedevin puhe oli kärkevä, mutta ei sittenkään sotaisa. Sen Yhdysvaltoja kohtaan osoitetun kritiikin lähteenä voi halutessaan nähdä myös tapahtumat Venäjällä. Kansainvälinen taantuma ja energian hinnan lasku rampauttaa öljyn ja maakaasun myynnillä noussutta maan taloutta. Kansantulon kasvu hidastuu ja jo jokin aika sitten kerrottiin muun muassa moskovalaisten päivittäistavarakauppojen hyllyjen tyhjenemisestä yritysten luototuksen loputtua. Kun syyllinen arkisiin ongelmiin voidaan osoittaa maan rajojen ulkopuolelta, kansakunta on helpompi pitää yhtenäisenä.

Olettaa ja toivoa sopii, että puheiden sävy lientyy ja rakentava kanssakäyminen suurvaltojen välillä lisääntyy. Jos Yhdysvallat Obaman lupausten mukaisesti vetäytyy Irakista, se on yksi poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen ele. Samalla kun USA antaa periksi maailmanpoliisin roolistaan, Irakiin hupenevat miljardit dollarit voidaan käyttää maan omien olojen ja talouden kohentamiseen. Se taas osaltaan voi auttaa paitsi Yhdysvaltoja itseään myös kansainvälistä taloutta – ehdolla ettei USA käperry protektionismiin, josta Obaman kampanjan aikaisissa puheissa on ollut viitteitä.

Ja saihan Obama lopulta ne onnittelut Medvedeviltäkin. Ei tosin monologissa, vaan erikseen sähkeessä, jossa hän toivoi rakentavaa, luottamukselle perustuvaa dialogia, joka ottaisi huomioon kummankin intressit.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake