.. joiden sisällä on uusia mummoja
13.11.2008
Pääministeri Matti Vanhasella (kesk.) oli keskiviikon Moskovan-matkaltaan miellyttäviä tuliaisia: Venäjä lykkää päätöstään asettaa korotetut puutullit voimaan vuodenvaihteessa. Suomessa ei silti pidä luulla, että päätös olisi syntynyt hyväntekeväisyystarkoituksessa tai että korotusten lykkääminen merkitsisi samaa kuin asian unohtaminen kokonaan. Puutullien korotuksen lykkääntymisestä ilmoitti Vanhasen kanssa pitkät keskustelut käynyt pääministeri Vladimir Putin. Korotuksia lykätään 9-12 kuukaudella eli tämän päivän tietojen valossa ne astuisivat voimaan aikaisintaan ensi vuoden syksyllä. Putin ilmoitti lykkäyksen syyksi kansainvälisen valuuttakriisin. Toiseksi syyksi hän kertoi sen, että puuntuonnin väheneminen Venäjältä aiheuttaisi Suomessa taloudellisia ja sosiaalisia seuraamuksia, muun muassa työttömyyttä. Huomaavaisuus on näennäistä. Ensinnäkin Putin ilmoitti, ettei Venäjä aio luopua puutulleista lopullisesti. Korotukset siis tulevat voimaan aikanaan ja niihin on syytä jatkaa varautumista. Toisaalta tullien korotukset aiheuttavat tuonnempanakin voimaan astuessaan samoja taloudellisia ja sosiaalisia seuraamuksia kuin ne olisivat aiheuttaneet myös puolentoista kuukauden päästä – elleivät ole aiheuttaneet jo etukäteenkin. Tämä sillä varauksella, ettei suomalainen metsäteollisuus kykene ripeässä tahdissa kasvattamaan kotimaista puunhankintaansa. Finanssikriisi näyttääkin syynä ilmeisemmältä. Venäjän oma teollisuus ei toistaiseksi kykene investoimaan metsäteollisuuteen ja kun puuta ei kulu kotimaassa, se saadaan tuottamaan edes jotenkin viemällä sitä ulos "kohtuullisin" tullein. Samalla vältetään kotimaan kamaralla ne taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset, joita puunkorjuun loppuminen kokonaan olisi aiheuttanut Venäjän Karjalassa. Sinänsä ymmärrettävää on, että Venäjä haluaa keinolla millä tahansa jalostaa raaka-aineensa kotimaassaan. Tästä osoituksena on Putinin maininta, että Venäjä suunnittelee uutta investointitukea maahan investoiville yrityksille. Investointituki voi tietysti olla houkutin, mutta suomalainen Metsäteollisuus ry listasi jo parisen vuotta sitten melko mittavan luettelon ongelmista, joita Venäjälle investoivat yritykset käytännössä kohtaavat. Suomalaisen metsäteollisuuden ja sen työpaikkojen kannalta pysyvämpi ratkaisu kuin nyt kuultu olisi ensiarvoisen tärkeä. Sama pätee myös vaikkapa neuvotteluihin rekkaruuhkien helpottamiseksi. Suomalaisten tuliaishyllyissä alkaa näet olla enemmän kuin kotitarpeiksi niitä vanhoja mummoja, joiden sisällä on uusia mummoja.
|
Pääkirjoitus
