Oikeaoppista velkaelvytystä
20.11.2008
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta korjasi tiistaina valtion ensi vuoden talousarvioesitystä vastaamaan paremmin yleistä taloustilannetta. Muutokset ovat joiltakin osin huomattavia, mutta niin ovat muutokset olosuhteissakin. Opposition mielestä elvyttävään suuntaan tehty korjaus oli taas "väärin sammutettu". Jos niin on, miksiköhän talousoppineet sitä sitten kiittävät? Rahapeliyhtiö mainostaa, että maailma näyttää erilaiselta veikkaajan silmin. Mutta kukapa olisi kyennyt veikkaamaan, että se näyttää nyt perin juurin erilaiselta kuin vielä elokuun budjettiriihen aikoihin. Jo silloin hallitus uumoili talouden laskusuhdannetta, johon varauduttiin elvyttävällä budjetilla. Nyt kuitenkin "elvytetään ja kovasti", kuten Financial Timesin EU:n valtiovarainministereiden ykköseksi listaama Jyrki Katainen (kok.) budjettikorjauksia luonnehti. Kun valtiovarainministeriö vielä syyskuussa arvioi, että kokonaistuotannon kasvu hidastuu ensi vuonna 1,8 prosenttiin, uuden arvion mukaan kasvu taantuu vain puolen prosenttiyksikön tasolle. Kasvun hidastuminen ei ole kotoperäistä, vaan heijastusta maailmalla vellovasta rahoituskriisistä ja sen vaikutuksista Suomeen. Tulevaan on varauduttava ja niinpä hallitus päätyi vielä aiempaa elvyttävämpiin toimiin. Budjetin pohjiin sisällytetyt tuloverojen kevennykset silti säilyvät. Näin käy siitä huolimatta, että verotulojen arvioidaan jäävän 1,6 miljardia euroa aiemmin arvioidusta. Tällä halutaan pitää kotimainen kulutuskysyntä käynnissä, koska sillä on suoranaisia vaikutuksia yritysten kannattavuuteen ja työllisyyteen sekä sitä kautta verotuloihin ja työllisyysvaroihin. Erityisesti vasemmisto-oppositio pelotteli kunnallisvaalien alla kansalaisia hallituksen oletetuilla leikkauslistoilla, jotka vaalien jälkeen kaivetaan esiin. Kuinka kävikään? Korjattukaan budjettiesitys ei sisällä menojen leikkauksia. Päinvastoin hallitus panostaa muun muassa rakentamiseen nostamalla Senaatti-kiinteistöjen investointien enimmäismäärään ja lisäämällä Kuntarahoituksen pääomia valtion tukeman asuntotuotannon luototukseen. Samalla vuokra- ja asumisoikeusasuntojen käynnistysavustus ulotetaan koko maahan. Suomalaiseen työhön panostetaan myös toista kautta. Jo tarpeettomaksi luultu Vientiluotto herätetään henkiin ja sen kautta varaudutaan 1,2 miljardin vientihankkeiden luotottamiseen. Myös Finnveraan ja Teollisuussijoitukseen tehdään yhteensä lähes sadan miljoonan euron pääomasijoitukset, Tekes saa lisää myöntämisvaltuuksia ja myös EU:n rakennerahoja korotetaan väliaikaisesti. Jollakin elvytys on myös maksettava. Alkoholiveroa korotetaan ja nyt ei puhuta kansanterveydellisistä, vaan pelkästään fiskaalisista syistä. Myös valtion lainanoton tarve kasvaa. Lisävelkaa otettaneen noin kaksi miljardia euroa. Senkin Suomen perustaltaan terve valtiontalous kestää Talousviisaat kiittelevät kautta linjan hallituksen elvytystoimia. Velanottoa laskusuhdanteessa pidetään oikeana ratkaisuna, samoin päätöstä pitää kiinni tuloverotuksen keventämisestä. Myös julkiset panostukset asuntorakentamiseen ja infrastruktuuriin saavat tutkijoiden hyväksynnän. Oppositio olisi puolittanut veronkevennykset ja lisännyt menoautomaatteja panostamalla julkiseen työllistämiseen. Sitä, millaisia vaikutuksia näillä toimilla olisi ollut, emme kuitenkaan näe. Onneksi.
|
Pääkirjoitus
