Yleinen alv-ale sopisi huonosti Suomeen
26.11.2008
Euroopan unionin komissio esitteli laajan elvytyspakettinsa keskiviikkona. Paketissaan komissio antaa lähinnä suosituksia. Yksi keskeisimmistä koskee arvonlisäveron alentamista. Se on hyvä esimerkki, kuinka yhteismitalliset talouslääkkeet sopivat huonosti laajan unionin erilaisiin talouksiin. Alv:n alentaminen on varmasti perusteltua maissa, joissa muiden verokantojen alennus ei enää toisi toivottuja tuloksia. Suomessa taas tulovero on edelleen historiallisesti siksi korkealla tasolla, että sen alentamisella on meillä enemmän elvyttäviä vaikutuksia kuin monissa muissa maissa. Arvonlisäveron tuoton arvioidaan ensi vuonna olevan runsaat 14,5 miljardia euroa, mikä on runsaan miljardin enemmän kuin tulo- ja varallisuusverojen tuotto. Talouden taantuman myötä suomalaistenkin kulutus kääntyy laskuun, joten alv:n tuotto jää budjetissa arvioitua pienemmäksi. Mikäli yleistä alv-kantaa vielä alennettaisiin prosenttiyksiköllä, laskisi veron tuotto 150 miljoonalla eurolla. Kun lisäksi elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutukset vastaavat yli kolmen prosenttiyksikön alennusta yleisessä alv-kannassa, niin ei ole mikään ihme, että valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ei lämpene komission alv-suositukselle. Komission alv-näkemyksessä on kyse myös merkillepantavasta kannantarkistuksesta, sillä tähän saakka komissio on pikemminkin vastustanut alv-kannan alentamista ja suhtautunut nihkeästi muun muassa alennettujen verokantojen soveltamisalan laajentamiseen. Poikkeuksiakin toki on. Tuoreessa muistissa on, kuinka suurena tapauksena saatettiin pitää sitä, että eräiden palveluiden, kuten parturien ja kampaajien arvonlisäverokanta aleni. Vääntöä tarvittiin, huolimatta siitä, että toissijaisuusperiaatteen mukaan yhteisön ei pitäisi puuttua jäsenvaltioiden välillisen verotuksen alan toimivaltaan, silloin kun sillä ei ole vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan. Niihinhän paikallisesti tuotetut palvelut eivät vaikuta. Komission syyskuisessa direktiiviehdotuksessa tuotiin esiin myös alv-kannan alennusmahdollisuuden laajennusmahdollisuus ravintola- ja ateriapalveluihin. Tämä tavoite on nykyisen hallituksen ohjelmassa ajoitettuna vuodelle 2011. Jos arvonlisäveron kautta etsitään elvyttäviä vaikutuksia, niin täsmätoimena saattaisi viisasta olla pohtia, voisiko ravintolapalveluiden arvonlisäveroa alentaa nykyisestä 22 prosentista. Kun taantuman vaikutukset alkavat näkyä henkilökohtaisessa kulutuksessa, olisi toimenpiteellä suotuisia työllisyysvaikutuksia. Ravintolapalveluiden alv-alennusta puoltaisi myös odotettavissa oleva elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus. Jos ravintolassa tarjoillun ja kaupasta ja ravintolasta ulosostetun ruoan veroero kasvaa 10 prosenttiyksikköön, niin ravintola on yhä harvemmalle paikka, jossa ruoka nautitaan. Täsmätoimille olisi siis sijansa, vaikka yleistä arvonlisäverokannan alennusta olisikin vaikea perustella.
|
Pääkirjoitus
