Yksin vai yhdessä?

 3.12.2008

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ulkoministerit kokoontuvat torstaina Helsinkiin. Kyseessä on Suomen puheenjohtajuuden järjestössä päättävä kokous, jota isäntämaa itse pitää yhtenä tärkeimmistä Suomen koskaan isännöimistä kansainvälisistä kokouksista. Kokous on tärkeä myös ETYJ:lle itselleen: ei kohtalonomainen, mutta suuntaa antava.

ETYJ:llä on 56 jäsenmaata, joista lähes 50 lähettää Helsinkiin ulkoministerinsä. Kokouksen painoarvon kannalta harmillisinta on Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Ricen poisjäänti. Hän joutuu Mumbain terrori-iskujen seurauksena paikkailemaan Intian ja Pakistanin jälleen kerran tulehtuneita välejä.

Yhdysvaltain poissa ollessakin järjestöllä riittää silti puhuttavaa. Aiheista ei ole pulaa. Elokuisen Georgian konfliktin syyt ja seuraukset nousevat esille vähintäänkin virallisten keskustelujen ulkopuolella. ETYJ:llä oli yhdessä EU:n kanssa tärkeä rooli konfliktin akuutin vaiheen sovittelussa ja sellaisen roolin järjestö voi yhdessä EU:n ja YK:n kanssa saada konfliktin jälkihoidossakin, jos eri osapuolet tähän myöntyvät.

Entisen Neuvostoliiton alueella on toinenkin, edelleen ratkaisuaan odottava kiista. Kyse on Armenian ja Azerbaidzhanin riita armenialaisenemmistöisestä Vuoristo-Karabahista, joka virallisesti kuuluu Azerbaidzhanille. Maat sotivat alueen omistuksesta 1990-luvun alussa ja hiljattain valtakirjan jatkolleen saanut Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev on väläytellyt valmiutta uuteen sapelinkalisteluun.

Vuoristo-Karabahin alueen ongelmien ratkaisua on vaatinut erityisesti Yhdysvallat, jonka mielestä neuvotteluja pitäisi jatkaa niin sanotussa Minskin ryhmässä. Se on nimenomaan ETYJ:n alainen sovitteluelin, jonka puheenjohtajina toimivat Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat.

Suuremmista kokonaisuuksista mielenkiintoisin on Venäjän presidentti Dimitri Medvedevin kesäkuussa Berliinissä heittämä ehdotus uuden Euroopan turvallisuutta koskevan sopimuksen laatimisesta. Medvedev on kaupannut aloitettaan nyt jo kahdesti ja esittänyt lisäksi yleiseurooppalaisen kokouksen kutsumista koolle käynnistämään sopimuksen valmistelu.

Venäjä on arvostellut ETYJ:n toimintaa ja haluaisi kaikki Euroopan maat erillisinä valtioina – ilman sitoumuksiaan muihin taustaryhmiin – mukaan valmistelemaan uutta turvallisuussopimusta. Medvedev avasi kryptistä ehdotustaan lokakuussa Ranskan Evianissa todeten muun muassa, että sopimuksen pitäisi turvata tasapuolinen turvallisuus, mukaan lukien pidättyminen toisten turvallisuutta heikentäviltä liittokuntajärjestelyiltä. Hänen mielestään millään järjestöllä ei ole yksinomaista oikeutta Euroopan turvallisuuden ylläpitoon.

Rivien välistä voi lukea, että Venäjä haluaisi heikentää niin NATO:n kuin EU:nkin painoarvoa Euroopassa ja luoda uuden turvallisuusjärjestelyn kansallisvaltioiden kesken. Tämä luonnollisesti palvelisi suurvalta-aseman palauttamiseen pyrkivän Venäjän tavoitteita. Ehdotukseen kuitenkin tarttui jo Evianissa Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, joka tosin korosti että yhteistyön täytyy nojata "olemassa oleviin saavutuksiin". Tällä hän tarkoitti NATO-Venäjä –neuvostoa sekä EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä.

Sarkozyn alttiutta tarttua Venäjän ehdotukseen ovat kavahtaneet erityisesti EU:n pienet jäsenmaat, Suomi mukaan lukien. Muun muassa ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) on aivan hiljattainkin arvostellut sitä, että suurvallat erilaisissa G-kokoonpanoissa ryhtyisivät käymään keskusteluja nykyisissä järjestöissä jäseninä olevien pienten valtioiden päiden yli. Tästähän oli viimeksi esimerkkinä sinänsä myönteinen Washingtonissa äskettäin järjestetty G20-maiden taloushuippukokous.

Medvedevin ehdotuksen läpimeno ei EU-puheenjohtajamaa Ranskan myötäsukaisesta suhtautumisesta huolimatta ole lainkaan varmaa. Kävipä ehdotukselle niin tai näin, se kuitenkin on olennaisesti kytköksissä siihen, mitä ETYJ:lle jatkossa tapahtuu. Järjestö on juuri niin vahva kuin sen jäsenet haluavat sen olevan. Tästäkin Helsingissä puhutaan, eittämättä myös ensi vuonna Ateenassa, kun Kreikka ottaa puheenjohtajuuden hoitaakseen vuodenvaihteesta alkaen.

Kerro kaverille

Pääkirjoitus

Tulosta