Elvytysviisautta ja "viisautta"
10.12.2008
Vaikeutuva taloustilanne tuo hallituksen ja työmarkkinaosapuolet pitkästä aikaa lähemmäs toisiaan. Vaikka tiistaisessa tapaamisessa ei vielä palkkaratkaisussa edettykään, niin huomattavaa on, että talouden elvytyskeinoista vallitsee muutoin yhdensuuntainen näkemys. Työmarkkinajärjestöt esittivät tiistaina joukon täsmärakennustoimia. Joitain näistä voitaneen odottaa helmikuun lisätalousarvioon. Kolari-Tornio ja Seinäjoki-Oulu–rataosuuksien parantaminen, kehä kolmosen parantaminen, Savonlinnan ohikulkutie ja Kirkkonummi-Kivenlahti –kantatie kuuluivat muiden muassa työmarkkinajärjestöjen ehdotuksiin. Lisäksi järjestöt haluavat lisätä korkotuettua asuntotuotantoa ja julkisten rakennusten, kuten koulujen ja sairaaloiden perusparannusta. Investoinnit infrastruktuuriin ovat hyvä ja perusteltu elvytyskeino. Paitsi että ne helpottavat rakennusteollisuuden työllisyystilannetta, ne myös palvelevat laajasti koko yhteiskuntaa. Tässä taloustilanteessa onkin syytä kehua niitä aiempia päätöksiä, joiden perusteella korkeasuhdanteen aikana suuria rakennushankkeita lykättiin. Kun lykkäyspäätöksiä purettaneen, niin on odotettavissa, että tarvitaan vähemmän yhteistä rahaa suuremman hyödyn saavuttamiseen kuin esimerkiksi vielä vuosi sitten olisi tarvittu. Rakennusteollisuus on kuitenkin vain yksi monista vaikeuksissa kamppailevista teollisuuden aloista, eikä muitakaan aloja sovi unohtaa. Hallitus on muun muassa toiminut vientialojen luototuksen turvaamiseksi. Lisäksi panostukset koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat olleet vakavasti esillä. Työmarkkinajärjestöjen listalta kannattaa poimia myös vaatimus energiainvestointien lisäämisestä. EU:n huippukokouksessa tällä viikolla käsiteltävä energia- ja ilmastopaketti korostaa sekä energiatehokkuuden parantamista että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Yhtäältä pitäisi hyödyntää alan yleiset kasvunäkymät ja toisaalta olisi itsekin samalla kehitettävä energiantuotannon rakennetta siten, että hiilidioksidipäästöjen määrä vähenee. Suurin hankekokonaisuus olisi kuudennen ydinvoimalan lupahakemuksen hyväksyminen. Aika alkaa olla kypsä. Samaan aikaan, kun hallitus ja työmarkkinajärjestöt nyökyttelivät toistensa näkemyksille, yksinäinen oppositio-SDP hihkui eduskunnan ryhmähuoneessa omaa elvytysreseptiään. Kuluneen oppositiokauden jälkeen kenellekään ei ollut yllätys, että tälläkään kertaa demareilla ei ollut tarjota sisällöllistä vaihtoehtoa hallituksen näkemyksille. Niinpä puolue turvautuikin vanhaan koeteltuun politiikan keinoon: vaaditaan samaa kuin muutkin, mutta enemmän! Demarit juhlivat, että heidän elvytyspakettinsa on kymmenkertainen hallituksen toimiin verrattuna. Ehkä niin, jos verrataan vain yhteen elvytyspakettiin. Näköharha on tietty se, että demarit eivät laske elvytykseksi aiemmin syksyllä tehtyjä elvyttäviä toimia alkaen veroelvytyksestä ja päätyen monenlaisiin rakentamispäätöksiin. Toinen kysymys koskee elvytystoimien ajoitusta. Kun elvytysvaraa tarvitaan kenties jopa kolmelle vuodelle, niin demarit viskaisivat talouden koneeseen koko satsin ja vähän enemmänkin yhdellä kertaa. Sepä viisasta olisi. Yleiset talousopit on tämän hetken SDP:ssä sen verran heikosti ymmärretty, että puoluejohdon kannattaisi pikaisesti pyytää tukiopetusta vaikkapa Suomen Pankista. Pääjohtaja Erkki Liikanen muistutti eilen, hieman ennen demarien omaa ohjelmajulkistusta, että talouden kunnosta on huolehdittava laman päättyessä. Toinenkin Liikasen muistutus on tarpeen painaa mieleen eritoten niiden, jotka vielä uskovat valtion kaikkivoipaan mahtiin: ”talouspolitiikan keinoilla voidaan pehmentää talouden laskua mutta ei estää.”
|
Pääkirjoitus
