Korko nolla
17.12.2008
Yhdysvaltain keskuspankki Fed päätyi tiistaina varsin poikkeukselliseen ja historialliseen ratkaisuun taistelussa talouskriisiä vastaan. Korkoase alkaa nyt olla käytetty ja ellei se tepsi, on muiden keinojen vuoro. Kysymys kuuluu, tepsivätkö nekään? Fed laski keskeisen ohjauskorkonsa yhdestä prosentista vaihteluvälille 0,25 – 0,00. Koskaan aiemmin Fed ei ole asettanut ohjauskorolle vaihteluväliä. Jo tämä tekee päätöksestä historiallisen. Poikkeuksellista on myös se, että korko käytännössä laskee nollaan. Tämä tarkoittaa sitä, että keskuspankki on nyt käytännössä käyttänyt korkoaseensa loppuun talouden kurssin muuttamiseksi, olletikin kun samalla toinen keskeinen korko eli diskonttokorko laski 0,75 prosenttia 0,5 prosenttiin. Vielä vuosi sitten keskeinen ohjauskorko oli 4,25 prosenttia, nyt nolla. Koronlasku oli jo seitsemäs tänä vuonna. Numerot kertovat ronskeista toimista, mutta sellaisia aika näyttää vaativan, kun tavoitteena on elvyttää taantumaan ajautunut talous ja torjua deflaation uhkaa. Toisaalla tiistaina julkistetut tilastot puolestaan paljastivat, että uusien asuntojen rakentaminen putosi Yhdysvalloissa lokakuusta marraskuuhun viidenneksen. Se on huono uutinen, kun muistetaan, että koko taantuman yksi keskeinen lähde on asuntomarkkinoilla: subprime-lainat ja asuntojen hintojen lasku. Korkoase on nyt siis käytetty, mutta se ei ole keskuspankin ainoa nyrkki. Fed kertoikin suunnittelevansa myös muita toimia talouden elvyttämiseksi. Keinoja se ei yksilöinyt, mutta analyytikot arvuuttelivat tuoreeltaan, ryhtyykö keskuspankki mahdollisesti ostamaan valtion lainapapereita ja ongelmalainoja. Oman kortensa kekoon aikoo kantaa tammikuussa virkavalansa vannova uusi presidentti Barack Obama. Hän on lupaillut suurta talouden elvytyspakettia heti toimikautensa alkajaisiksi. Korkopäätös nosti ainakin hetkellisesti New Yorkin pörssin nousuun. Teollisuusosakkeiden indeksi Dow Jones nousi 4,2 prosenttia ja teknologiaindeksi Nasdaq 5,4 prosenttia. Pörssit sulkeutuvat juhlapyhien ajaksi, mutta nähtäväksi jää, kantaako korkopäätös nopeatempoisilla markkinoilla Obaman lupaamiin toimiin saakka ja millaisen vastaanoton elvytyspaketti toisaalta markkinoilta saa. Euroopan keskuspankki (EKP) on seurannut Fedin korkolinjaa, mutta paljon maltillisemmin. Vaikutuksensa silläkin on silti ollut. Esimerkiksi asuntolainojen yleisimpänä viitekorkona käytetty vuoden euribor on laskenut jo 3,4 prosenttiin ja se on saanut myös Suomessa velalliset asioimaan pankeissa tarkoituksella hinata lainakorkojaan alaspäin. Se on ymmärrettävää, mutta kenties liian aikaista, sillä korot saattavat laskea edelleen ensi vuoden puolella EKP:n pidättyväisestä linjasta huolimatta.
|
Pääkirjoitus
