PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Energiapeliä pakkasessa

 8.1.2009


Energiatoimitusten jakelun keskeytykset kylmimmän sydäntalven aikaan Venäjältä entisiin neuvostotasavaltoihin alkavat olla jokavuotinen ilmiö. Tämäkään vuodenvaihde ei näytä muodostavan poikkeusta. Poikkeuksellista sen sijaan on, että nyt kaasutoimitukset ovat katkenneet myös läntiseen Eurooppaan, joka muutoinkin hytisee pakkasissa. EU:ssa on jälleen tilausta energiapolitiikan uusiin linjauksiin.

Aiempina talvina Venäjä on vääntänyt kaasu- ja öljyhanojaan kiinni erityisesti Ukrainalta ja Baltian mailta. Perusteluna on käytetty varsinkin sopimusten uusimista vastaamaan muuttuneita maailmanmarkkinahintoja, mutta Baltian öljyntoimitusten katkoksia on perusteltu myös huoltotöillä.

Aina taustalla on väikkynyt kuitenkin myös politiikka. Neuvostoliiton entisiä satelliitteja on pakkasen tullen näpäytetty, milloin liiasta innokkuudesta liittoutua sotilaallisesti ja milloin liiasta innokkuudesta liittoutua taloudellisesti sekä poliittisesti lännen kanssa. Venäläisestä energiasta käytännössä täysin riippuvaisissa maissa öljy- ja kaasuruuvin kiristäminen on tuntunut kipeästi.

Nyt Venäjä on keskeyttänyt kaikki Ukrainan kautta kulkevat kaasutoimitukset. Vaille venäläistä kaasua ovat jääneet Ukrainan ohella EU:iin liittyneet Balkanin maat, mutta myös esimerkiksi Slovakia, Tshekki ja Unkari. Onpa pula kaasusta tuntunut jo Ukrainan kautta tulevan putken päässä sijaitsevissa Italiassa ja Ranskassakin. Osin osattomaksi on jäänyt jopa Saksa, joka tosin saa Puolan tavoin osan Venäjän kaasusta Valko-Venäjältä tulevan putken kautta.

Muodollisesti Venäjä syyttää Ukrainaa maksamattomista kaasulaskuista sekä siitä, että maa ottaa – "varastaa" – kauttaan kulkevasta putkesta Länsi-Eurooppaan tarkoitettua kaasua. Ukraina luonnollisesti kiistää väitteet ja sanoo EU-maihin tarkoitetun kaasun toimitusten supistumisen johtuvan Venäjän omista tuotannon supistuksista.

Tilanne on identtinen kolmen vuoden takaiseen verrattuna sillä erotuksella, että tuolloin läntinen Eurooppa sai lähes kaiken tarvitsemansa kaasun. Silloin Venäjä vetosi kaasun hintaan ja halusi nelinkertaistaa Ukrainan ostaman kaasun hinnan maailmanmarkkinahintojen tasolle.

Kolme vuotta sitten Venäjä antoi kaasuruuvillaan Ukrainalle muistutuksen siitä, ettei se katso hyvällä presidentti Viktor Jushtshenkon johtaman oranssin vallankumouksen etenemistä eikä maan suuntautumista entistä tiiviimmin länteen. Nyt konfliktin taustalla voi halutessaan nähdä sen, että Ukraina tuki viime elokuisen Kaukasuksen konfliktin yhteydessä Georgiaa. Samalla Venäjä viestii Ukrainalle, ettei se ole ilahtunut ajatuksesta maan liittymisestä puolustusliitto NATO:on.

Eurooppa hytisee juuri nyt pakkasessa. Hytinää lisää kaasutoimitusten katkeaminen. Ei siis ihme, että EU pitää tilannetta kestämättömänä ja vaatii Venäjää ja Ukrainaa sopimaan kiistansa.

Vaikka unionimaat saivatkin viime vuoden lopulla sovittua yhteisestä ilmasto- ja energiapaketista, tarvetta uusiin energialinjauksiin tuntuu edelleen olevan. Oman puheenjohtajakautensa tavoitteita tiistaina esitellyt Tshekki esimerkiksi sanoo panostavansa muun muassa unionin energiaturvallisuuden kohentamiseen. Maa haluaisi vähentää unionin riippuvuutta Venäjän maakaasusta. EU-maiden käyttämästä kaasusta neljännes tulee Venäjältä ja siitä noin 80 prosenttia nimenomaan Ukrainan kautta.

Bulgaria puolestaan on ehdottanut, että se saisi energiahuoltonsa turvaamiseksi käynnistää kaksi vanhaa ydinreaktoria, jotka EU:n ukaasilla suljettiin vuonna 2006. Länsi-Euroopan maat taas tähyävät sekä Norjan että Algerian suuntaan korvatakseen tarvittaessa Venäjän kaasun sieltä saatavilla vastaavilla tuotteilla. Samalla kiihtyvät vaatimukset sekä uusiutuvien energialähteiden että lisäydinvoiman käyttöönotosta.

EU toivoo Venäjän tulevan entistä tiiviimmin mukaan kansainvälisen kaupan järjestelyihin, muun muassa jäseneksi kauppajärjestö WTO:hon. Se käy ainoastaan tekemällä aiempaa tiiviimmin kauppaa myös Venäjän kanssa. Jos Venäjällä puolestaan on aitoa halua käydä luotettavaa kauppaa EU:n kanssa, sen on osoitettava kykenevänsä pitämään kiinni solmituista sopimuksista. Tämä pätee myös energiantoimituksiin.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake