Mihin unohtui "koko kansa"?
13.1.2009
Tarja Halosta kaupiteltiin viime presidentinvaalien kampanjassa iskulauseella "Koko kansan presidentti". Halonen tuli valituksi, mutta ei likimainkaan koko kansan tuella. Hän sai äänistä vajaat 52 prosenttia, kun toiselle kierrokselle yltänyt vastaehdokas Sauli Niinistö oli runsaalla 48 prosentillaan lähellä yllätystä. Mitä pidemmälle Halosen toinen toimikausi on edennyt, sitä ilmeisemmäksi on käynyt, ettei hän edes pyri olemaan koko kansan presidentti. Toisin kuin edeltäjälleen Martti Ahtisaarelle Haloselle näyttää riittävän, että hän on voittajien ja viiteryhmiensä presidentti. Tämä on käynyt ilmi Halosen kannanotoissa, mutta erityisesti nimityspolitiikassa. Asiakysymyksistä esimerkiksi kelpaa vaikkapa puolustuspolitiikka. Halonen ajoi ensimmäisellä kaudellaan kiivaasti Suomen liittymistä maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Punamultahallitus tekikin syyskuussa 2004 päätöksen, jonka mukaan Suomi liittyy sopimukseen vuonna 2012. Päätöksen tueksi linjattiin, että uskottava puolustuskyky ylläpidetään aientamalla vanhenevat jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat vuosille 2009-2016 ja osoittamalla näille vuosille puolustushallinnon määrärahakehykseen tarvittavaa lisärahoitusta yhteensä 200 miljoonaa euroa. Suomi päätti korvata jalkaväkimiinat muun muassa rypäleaseilla, mutta oli vielä punamultahallituksen loppumetreillä ja Halosen toisen kauden alkajaisiksi mukana kansainvälisissä neuvotteluissa myös rypäleaseiden kieltämistä koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi. Lopullisen päätöksen olla osallistumatta rypäleaseet kieltävään sopimukseen teki istuva hallitus viime vuonna. Päätökseen liittyy lausuma, jonka mukaan asiaan palataan sen jälkeen kun puolustusvoimien suorituskykyyn liittyvä tutkimus on tehty ja rypäleaseiden kansainvälinen kehitystyö, niiden hankintamahdollisuudet ja kustannusvaihtoehdot on selvitetty. Hallituksen päätös oli muodollisesti yksimielinen. Myönnettäköön myös, että Halonen puolusti ratkaisua päätöksenteon jälkeen. Hän kuitenkin kommentoi sopimusta viikkoa aiemmin ASEM-huippukokouksen yhteydessä Pekingissä. YLE Uutisten mukaan presidentti antoi ymmärtää, että pitemmällä aikavälillä Suomen tavoitteena tulisi olla allekirjoittaa rypäleaseet kieltävä sopimus. Halosen tuolloisen arvion mukaan "on tarpeen tehdä selvityksiä siitä, mitä Suomen tulisi tehdä, jotta se voisi sopimukseen lähteä mukaan", YLE uutisoi. Tätä taustaa vasten voi myös ymmärtää päätökseen liittyvän lausuman. Huomattavasti kansantajuisempi oli Halosen päätös olla viime vuonna osallistumatta yhteenkään kansalais-/vapaussodan muistoksi järjestettyyn valkoisten juhlaan. Aikaa liikeni kuitenkin puheen pitämiseen Tammisaaren punavankileirin muistojuhlassa. Viime syksynä Halonen nimitti sisäministeriön kansliapäälliköksi julkidemari Ritva Viljasen, vaikka ulkopuolinen arvioija sekä hallitus olivat päätyneet esittämään tehtävään EU:n rajaturvallisuusviraston päällikköä Ilkka Laitista. Nyt presidentti puolestaan ympäröi itsensä sosialidemokraattisilla avustajilla. Viime viikolla Halonen nimitti uudeksi määräaikaiseksi erityisavustajakseen sosionomi Pirjo Väänäsen SAK:sta. Hän toimii äitiyslomalle jääneen erityisavustaja Sanna Viitasen sijaisena. Väänänen on työskennellyt SAK:n sosiaalipoliittisena asiantuntijana. Aiemmin hän on toiminut muun muassa ammattiin opiskelevien järjestön Sakki ry:n puheenjohtajana. Perjantaina puolestaan vahvistui, että presidentin uudeksi kansliapäälliköksi Suomen YK-edustuston päällikön tehtäviin New Yorkiin siirtyvän Jarmo Viinasen tilalle nousee avustajakuntaan jo aiemminkin kuulunut Päivi Kairamo-Hella. Hänen isänsä Aimo Kairamo oli tunnettu journalisti, Demari-lehden päätoimittaja ja kolumnisti ja hänen aviomiehensä on Demarin poliittinen toimittaja. Jo aiemmin Halonen oli nimittänyt lehdistöpäällikökseen Erkki Liikasen (sd.) tiedottajana ja Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän neuvonantajana Brysselissä toimineen Eila Nevalaisen. Tasapuolisemminkin "koko kansan presidentti" voisi toimia.
|
Pääkirjoitus
