Toivottavasti poikkeus
23.1.2009
Hämeen ratsujääkäripataljoonan tammikuun saapumiserän alokkaista Lahdessa jopa reilu viidesosa on passitettu maitojunalla kotiin lääkärintarkastuksen jälkeen. Sopii hartaasti toivoa, että kyseessä on poikkeus. Joukko-osastoon tuli tämän kuun saapumiserässä 211 alokasta. Heistä on nyt kesken peruskoulutuskauden jo 45 jouduttu lähettämään kotiin terveydellisten syiden vuoksi. Yleisin syy kotiuttamiseen on Lahdessa muualtakin entuudestaan tuttu henkiset syyt: sopeutumisvaikeudet, ahdistuminen sekä masennus. Tavanomaisesta ei poikkea sekään, että Lahdesta on jouduttu kotiuttamaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Alokkaat potevat selkä- ja polvivaivoja sekä jalkasairauksia. Varsin yllättävää ja uutta sen sijaan on, että ennenaikaisesti kotiutetuista viidenneksen kuulo ei yllä tasolle, jota varusmiespalveluksensa suorittavalta edellytetään. Tämä voi toki johtua siitä, että koko maassa kuulon tutkimukseen kiinnitettiin nyt aiempaa suurempaa huomiota. Lahdesta kantautuneet tiedot ovat huolestuttavia. Sen, kuinka huolestuttavia tiedot lopulta ovat, paljastavat koko maan joukko-osastoista koottavat tiedot, jotka valmistuvat ensi viikolla. Palvelukseen astuvien varusmiesten heikko kunto ei ole silti enää mikään uusi asia. Kun aiemmin riitti, että sotilaiden kunto yksinkertaisesti kohennettiin peruskoulutuskaudella kestämään palveluksen aiheuttamat rasitukset, nyt koulutusohjelmia on jouduttu muokkaamaan uuteen uskoon. Nuorille räätälöidään jopa henkilökohtaisia kunnonkohotusohjelmia ja niin sanotun pehmeän laskeutumisen ohjelmia varusmiespalveluksen alkuun. Tilanne on niin huolestuttava, että alokkaiden huonoon kuntoon on puuttunut julkisuudessa myös puolustushallinnon ylin johto. Amiraali Juhani Kaskeala syytti viime keväänä asiasta suoraan koululaitosta ja koululiikuntaa. Hänen mukaansa ylipainoiset ja huonokuntoiset alokkaat ovat jopa turvallisuusriski eikä puolustusvoimat kykene edes 12 kuukauden palveluksen aikana rakentamaan varusmiehelle kuntoa, joka pahimmillaan on pilattu 20 vuoden kuluessa. Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) mielestä ongelma on kansanterveydellinen ja erittäin vakava. Tämän vuoksi hänen mielestään on perusteltua puhua jopa kansallisesta hätätilasta. Koululaitoksella on peiliin katsomisen paikka, mutta ei yksin. Oma vastuunsa on myös kodeilla sekä nuorilla itsellään. Lasten ja nuorten vähintäänkin välttävästä peruskunnosta huolehtiminen kuuluu vanhemmille siinä, missä koulullekin. Lisäksi on syytä huomata, ettei huoli nuorten kunnosta koske vain armeijaa. Voi vain kuvitella, mitä työmarkkinoilla tapahtuu, jos uusien työntekijöiden henkinen ja fyysinen kunto alkaa olla sitä luokkaa, ettei viidennes enää kykene suoriutumaan työtehtävistä. Eivät ne intin työt nimittäin rasittavuudeltaan suuresti tavallisista töistä poikkea, vaikka luonteeltaan toisenlaisia ovatkin. Ellei ihminen henkisten tai fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi kelpaa työelämän palvelukseen, on vain yksi mahdollisuus. Ja mitähän se suomalaisesta yhteiskunnasta kertoo, jos parikymppisistä miehistä viidesosa siirtyy koulunpenkiltä suoraan sairas- tai työkyvyttömyyseläkkeelle?
|
Pääkirjoitus
