Keittiön kautta
26.1.2009
Kun komitea aikansa kääntää, vääntää, vatvoo ja tuskailee, se saa huomata toimeksiantonsa piiriin kuuluvia asioita ratkaistun muualla. Ja vaikka keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aika ohi jo olisikin, keskusjärjestöjen yhteistyö ei näytä olevan. Työmarkkinakeskusjärjestöt julkistivat torstaina kaikessa hiljaisuudessa valmiiksi neuvottelemansa sopimuksen, joka koskee työeläkkeiden rahoitusta ja sosiaaliturvaa. Osa järjestöjen ehdotuksista sivuaa niin sanotussa SATA-komiteassa valmisteilla olleita ja kiistojakin herättäneitä asiakokonaisuuksia. Paketin valmistelun jarruna on ollut työnantajien Kela-maksun poistuminen. Kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) hiljattain väläytti mahdollisuutta luopua maksusta, kokonaisuus valmistui vauhdilla. Ratkaisu ensinnäkin turvaa työeläkkeiden rahoituksen viideksi vuodeksi eteenpäin. Vuodesta 2011 alkaen sekä työnantajien että palkansaajien maksamaa työeläkemaksua korotetaan vuosittain 0,2 prosenttiyksiköllä. Palkansaajille korotus hyvitetään verotuksessa vähennysten kautta. Palkansaajapuoli sai läpi vaatimuksensa, ettei työttömyysturvaa heikennetä. Työttömyysturvan pituus pysyy 500 päivässä, mutta kannustavuuden lisäämiseksi työttömyyspäivärahat porrastetaan kolmeen tasoon. Työttömyyden alussa tuki on suurimmillaan ja lisättyä tukea saa muun muassa hankkiutuessaan työttömyysaikana koulutukseen. Samalla määräaikaisten työntekijöiden ja pitkään lomautettuina olleiden pääsyä työllistymisohjelmiin helpotetaan ja pätkätyöläiset pääsevät työttömyysturvan piiriin jo kahdeksan kuukauden työskentelyn jälkeen nykyisen 10 kuukauden sijasta. Myös ikääntyvien työttömyysturvaan löytyi sopu. Ikääntyvä työtön poistuu jatkossa työelämästä 60-vuotiaana, kun ikäraja nyt on 59 vuotta. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja puolestaan nousee kahdella vuodella 60 vuoteen. Neuvottelutulos uudistaa myös työkyvyttömyyseläkettä ja muun muassa vakinaistaa vuorotteluvapaan. Neuvottelutulos edellyttää valtion mukaantuloa. Kela-maksujen poistaminen työnantajilta maksaa kaikkiaan arviolta 800 miljoonaa euroa. Ensimmäinen askel lieneekin, että maksuja alennetaan jo tänä vuonna ja valtio hoitaa velvoitteensa velkarahalla. Valtio ei silti ole pelkästään järjestöjen sovun maksumies. Jos sopu auttaa lyhentämään työttömyysjaksoja, ratkaisu vähentää valtion tarvetta panostaa työllistämiseen ja työttömyysturvaan. Ja mitä parempi työllisyys on, sitä enemmän myös valtio saa verotuloja. Järjestöt tuovat työttömyysturvaa koskevat ehdotuksensa myös SATA-komiteaan, jonka työ saanee tätä kautta uutta vauhtia. Kovin pikaisesti ratkaisut eivät kuitenkaan näy käytännössä, sillä suuri osa uudistuksista alkaa vasta vuonna 2011. Tälle on syynsä paitsi siinä, että valmistelu vie oman aikansa, myös siinä, että talouden odotetaan nousevan kunnolla jaloilleen aikaisintaan ensi vuonna.
|
Pääkirjoitus
