Toiveikkuutta on, mutta kantaako se?
28.1.2009
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ovat julkisuudessa kehottaneet suomalaisia käyttämään ostovoiman kasvun kulutukseen työllisyyden ja talouden ylläpitämiseksi. Kehotus näyttäisi saavan vastakaikua, mutta vasta aika näyttää, onko kaikupohja riittävä. Katainen kohdisti puoluevaltuustonsa kokouksessa sanansa työpaikkansa säilyttäville kansalaisille kehottaen näitä käyttämään tänä vuonna noin 4,5 prosentilla kasvavaa ostovoimaansa paitsi kanssaihmistensä työllistämiseen myös kulutukseen. Suomalaiset vastaavat hallituksen johdon vetoomukseen myönteisesti parissakin tuoreessa selvityksessä. Alma Median lehtien Taloustutkimuksella teettämä kysely kertoo, että noin puolet suomalaisista suuntaisi 30 euron kuukausittaisen lisätulon kulutukseen. Vastaajat arvelevat lisäksi, että myös muut kuin he itse menettelisivät samoin. Sijoituksiin ja kotimaisten palvelujen lisäkäyttöön suomalaiset sen sijaan eivät lisätulojaan laittaisi. Erityisesti vasemmiston taholta on arvosteltu sitä, että verotuksen kautta koituva lisätulo livahtaa säästöön sukanvarteen ja toisaalta sitä, että pienituloisten kyky säästää on heikko. Taloustutkimuksen kyselyn tulos pani myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhosen pyörtämään väitteitään, sillä niin pieni- kuin suurituloisistakin puolet panisi lisätulonsa kulutukseen. Myös alttius säästää oli tuloluokkien ääripäissä sama, niin tekisi viidennes vastaajista. Kokoomusta kyselyn tulokset luonnollisesti miellyttävät. Ryhmäjohtaja Pekka Ravi katsookin, että tulokset vahvistavat Kokoomuksen tavoittelemien veronkevennysten järkevyyden: tuloverotuksen alentamisella voidaan turvata ostovoiman kehitys ja piristää kotimaista kysyntää. Taloustutkimuksen kyselyn tuloksia vahvistaa tiistaina julkistettu Tilastokeskuksen kuluttajabarometri. Vaikka kuluttajien luottamusta mittaava indikaattori mataakin edelleen miinuksella, näkemykset kestokulutustavaroiden hankkimisesta ovat kohentuneet ja odotukset säästämismahdollisuuksista heikentyneet selvästi joulukuusta. Kuluttajista jopa 57 prosenttia pitää kestokulutustavaroiden ostamista kannattavana. Vastaava osuus oli vielä joulukuussa selvästi pienempi eli 35 prosenttia. Kotitalouksissa suunnitellaankin esimerkiksi kodinkoneiden ja harrastusvälineiden hankintaa sekä asunnon sisustamista ja matkailua. Säästämismahdollisuuksien heikentymisestä huolimatta vajaat kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Vielä joulukuussa näin tosin ajatteli 70 prosenttia kuluttajista. Säästämiseksi luetaan sekin, että entisiä lainoja maksellaan pois, mutta nyt lähes puolet suomalaisista arvioi – korkojen merkittävän madaltumisen myötä – myös lainan ottamisen kannattavaksi. Kokonaan toinen asia sen sijaan on, käytetäänkö lainaa kestokulutustavaroiden, auton vai peräti asunnon hankintaan. Vaikuttaa siltä, että Älä ruoki lamaa –kampanja sekä siihen liittyvät erilaiset toiveet ja kehotukset ottaisivat tulta. Ainakin toistaiseksi se ruokkii luottamusta siihen, että pahimman yli voidaan päästä. Yritysten suuren yt-neuvotteluaallon keskelläkin on myös hyvä havaita, että pelkästään yksioikoisiin irtisanomisiin ei ole lähdetty. Työllisyys siivittää kulutusta ja kulutus työllisyyttä. Suomi ei ole ongelmineen yksin, vaan ahdingossa kansainvälisen luottokriisin seurauksena, kuten niin moni muukin valtio. Pelkästään kotimaisin toimin Suomi ei siksi myöskään lähde nousuun. Voimme kuitenkin itse säästää itsemme pahimmalta ja toivoa, että kansainvälinen talouskehitys kääntyy samaan aikaan nykyistä myönteisemmäksi.
|
Pääkirjoitus
