Käyriä käyriä
5.2.2009
Yhteen ennusteeseen ei kannata silmiään kipeiksi asti tuijottaa, asiantuntijat opastavat. Pitkin talvea on kuitenkin ilmestynyt kahdesta aiheesta useita ennusteita, jotka osoittavat samaa trendiä, joten sattumasta ei voi enää olla kyse. Viimeksi tiistaina Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennusti Suomen talouden painuvan jyrkkään taantumaan. PT:n ennuste on tähän mennessä julkaistuista pessimistisin, sillä laitos ennustaa kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna jopa 3,7 prosenttia. Vielä ensi vuonnakin lasku PT:n arvion mukaan jatkuu ja bruttokansantuote supistuu vielä vajaan prosentin. Valtiovarainministeriö (VM) ennusti toista viikkoa sitten, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna kaksi prosenttia. Suomen Pankki laski ennusteensa talouskasvusta joulukuussa 0,5 prosenttiin. VM alensi oman arvionsa tammikuun lopulla kahteen prosenttiin. Saman suuntaisia ovat olleet myös rahoituslaitosten julkistamat ennusteet. Ennusteet ovat ennusteita, mutta kun usea vakavasti otettava taho arvioi talouden taantuman aiempaa jyrkemmäksi, ei voi olla kyse sattumasta. Ilmiö näkyy konkreettisesti lisääntyvinä päivittäisinä uutisina yt-neuvottelujen käynnistämisestä, irtisanomisista ja lomautuksista. Samalla se alkaa näkyä yhä useamman ihmisen arjessa. Kansainvälisen finanssikriisin Suomellekin aiheuttamat taloudelliset vaikeudet voivat kevään ja kesän mittaan vielä kasvaa. Hallitus on pyrkinyt varautumaan ongelmiin elvyttävällä budjetilla, sitä tukevalla erityisen elvyttävällä ja harvinaisen aikaisin annetulla lisäbudjetilla sekä joukolla muita toimia. Ainakaan toistaiseksi taloustilanne ei ole vaikuttanut epäluottamuksen kasvuna hallitusta kohtaan kokonaisuutena. Sen sijaan päähallituspuolueiden kannatus näyttää kulkevan päinvastaisiin suuntiin. Keskiviikkona julkistettu Helsingin Sanomien tilaama ja Suomen Gallupin toteuttama kysely kertoi Kokoomuksen kannatuksen kohonneen jo lähelle 25 prosentin tasoa. Kyse ei ollut sattumasta, sillä niin ikään keskiviikkona Ylen julkistama Taloustutkimuksen kysely osoittaa samaa suuntaa. Kunnallisvaalien voitto ja siitä jatkunut kannatuksen kasvu on näkynyt mittauksissa pitkin talvea. Samaan aikaan pääministeripuolue Keskustan kannatus jatkaa laskuaan. Suomen Gallup mittasi Keskustan kannatukseksi enää 19,5 prosenttia eli alhaisimman lukema sitten vuoden 1995 lopun. Taloustutkimus lupasi Keskustalle 19,6 prosenttia. Tutkimusten virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla pari prosenttiyksikköä suuntaansa. Kokoomuksen kannatus voi siis olla enimmillään jopa noin 27 prosenttia ja alimmillaankin vajaat 23 prosenttia. Vastaavasti Keskustan kannatus voi enimmillään olla 21,5 prosenttia, mutta alimmillaan jopa 17,5 prosenttia. Keskustan tuska on jo aistittavissa. Puolue tuntuu ampuvan lähes kaikkea, mikä liikkuu ja on erityisen kärkäs arvostelemaan varsinkin hallituskumppanin sanomisia ja tekemisiä. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) syytti viikonvaihteessa Kokoomusta tempoilusta, mutta vaikuttaa siltä kuin tempoilija olisi joku muu. Hallituksella riittää haasteita talousahdingosta selviämisessäkin. Työtä on kyllin ilman ylimääräistä eripuraakin. Luottamuksen ja kannatuksen puolestaan voi ansaita ainoastaan asiallisella työllä, ei pukaroinnilla ja poukkoilulla.
|
Pääkirjoitus
