Energinen esimerkki
7.2.2009
Pääministeri Fredrik Reinfeldtin johtama Ruotsin porvarihallitus antoi torstaina valtiopäiville historiallisen energia- ja ympäristöpoliittisen ehdotuksen. Poikkeuksellisen ehdotuksesta tekee se, että maa on lähes 30 vuoden jälkeen muuttamassa kielteisen suhtautumisensa ydinvoimaan. Suomen esimerkin sanottiin painaneen päätöksen taustalla. Vasta tulevaisuus osoittaa, kumpi naapureista näyttää esimerkkiä. Ruotsissa järjestettiin vuonna 1980 kansanäänestys ydinvoimasta. Se oli ydinvoimalle kielteinen. Kansanäänestyksen jälkeen valtiopäivät päättikin sosialidemokraattien johdolla, että maa luopuu ydinvoimasta vuoteen 2010 mennessä. Sen jälkeen Ruotsi onkin kipuillut päätöksensä kanssa ja kun korvaavia energialähteitä ei ole löytynyt, maassa on edelleen toiminnassa 10 ydinreaktoria kolmessa voimalassa. Ruotsin sähköstä hiukan runsas puolet tuotetaan ydinvoimalla. Tuore päätös antaa valtuudet enintään kymmenen uuden reaktorin rakentamiseen. Hallituksen esityksen taustalla on huoli energiaomavaraisuuden turvaamisesta sekä luonnollisesti kansainväliset ilmastokysymykset. Päätös ei hallituksen sisälläkään ollut helppo ja niinpä paketti sisältää myönnytyksenä keskustalle ja kristillisdemokraateille lupauksen uusiutuvien energialähteiden nostamisesta ydin- ja vesivoiman rinnalle. Jo opposition ensimmäiset reaktiot osoittivat, että esitys tulee kohtaamaan vastustusta valtiopäivillä. Ydinvoiman lisärakentamista arvostelivat sekä sosialidemokraatit että ympäristöpuolue. Enemmistönsä voimin hallitus saanee esityksen kuitenkin läpi myös eduskunnassa. Ruotsin hallituksen johtavat ministerit myönsivät torstaina, että kantojen muuttumiseen ovat vaikuttaneet erityisesti ympäristökysymykset. Niiden rinnalle nostettiin Suomen esimerkki. Suomessa hallituksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia lähtee siitä, että energian kokonaiskulutus käännetään laskuun vielä tällä vaalikaudella. Tavoitteena on 310 terawattitunnin kulutus, kun meillä vielä toissavuonna kulutettiin 312 terawattituntia. Uusiutuvan energian tarjonta on tarkoitus kaksinkertaistaa nykyisestä 31 terawattitunnista vuoteen 2020 mennessä. Ohjelma sallii myös ydinvoiman lisärakentamisen ja hallituksen pöydällä onkin jo kolme hakemusta uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. Vaikka hallitus on linjannut yhteisen strategian ja vaikka Ruotsi sanoo Suomen esimerkin painaneen vaa’assa, hallituspuolue vihreät julkisti torstaina kannanoton, jossa vaaditaan aikalisää ydinvoimakeskusteluun. Aikalisä on kuulemma tarpeen, koska arvioita tulevasta sähkön kulutuksesta osataan tehdä vasta kun talouden taantumasta on päästy ja ollaan lähempänä normaalia tilannetta. Perusteluista paistaa läpi kielteinen kanta ydinvoimaan. Samaan hengenvetoon myös europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr.) vaati jo torstaina, että rakenteilla olevan Olkiluodon kolmannen reaktorin rakennusluvan perusteet pitää selvittää kunnolla ennen kuin uusia ydinvoimaloita otetaan edes harkintaan. Jarrutuskeskustelu on siis viimeistään nyt alkanut. Siinäkö Ruotsille esimerkki uuteen "30-vuotiseen sotaan"?
|
Pääkirjoitus
