PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Vähiten toivottu vaalitulos

 12.2.2009


Israelin tiistaisten parlamenttivaalien tulos on niin tasaväkinen, että sen perusteella hallitusneuvotteluista voi tulla pitkät ja uuvuttavat. Sekään ei ole mahdotonta, että suurimman puolueen puheenjohtaja sivuutetaan pääministeriä valittaessa.

Benjamin Netanjahun johtama oikeistolainen Likud-puolue oli ensimmäisissä gallupeissa selvä voittajasuosikki. Kampanjan kestäessä sen kannatus kuitenkin suli ja puolue saa 120-paikkaiseen Knessetiin 27 edustajaa. Vaalien voittaja on ulkoministeri Tzipi Livnin luotsaama ja osasta Likudin vaikuttajia muodostettu Kadima. Se saa parlamenttiin 28 paikkaa.

Tarkkailijoiden mukaan Likudin gallupkannatus kuihtui muun muassa liian obamamaiseen kampanjaan, jossa luotettiin liiaksi esimerkiksi Internetin voimaan. Myös ylpeys saattoi käydä lankeemuksen edellä, sillä Likudissa pidettiin Livniä kokemattomana ja sen vuoksi vähäteltiin Kadiman mahdollisuuksia. Likudin ääniä mitä ilmeisimmin söi myös arabivastainen Israel Beiteinu-puolue.

Livnin Kadima voitti gallupit ja voitti vaalit. Se sai uusia äänestäjiä ja puoluejohtajana viime syksynä aloittanut Livni vetosi luonnollisesti naisäänestäjiin. Kaikkia Livnin tapa johtaa ja kampanjoida ei kuitenkaan vakuuttanut ja niinpä puolueesta tapahtui vielä kampanjan aikana näkyvien poliitikkojen paluumuuttoa Likudiin.

Suurimman puolueen asemasta huolimatta Kadima saattaa joutua sivustaseuraajan osaan. Tähän voi johtaa arabivastaisen Israel Beiteinu-puolueen sekä uskonnollisen Shas-puolueen hyvä menestys. Ensin mainittu nousi 15 paikallaan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja Shas sai 11 paikkaa. Likudin Netanjahu voi nousta Israel Beiteinun, Shasin ja kolmen pienen oikeistopuolueen tuella pääministeriksi.

Vaikka Netanjahusta hallituksen muodostaja tulisikin, helpolla hän ei hallitusneuvotteluista selviä. Pienryhmillä nimittäin on omat vaatimuksensa ehtona mukaantulolle hallitukseen tai sen tukemiselle parlamentissa. Lisäksi kaavaillun koalition enemmistö Knessetissä olisi äärimmäisen niukka eikä sallisi poissaoloja luottamuslauseäänestyksissä.

Helppo ei ole Livninkään asema. Hän voi vaatia pääministerin paikkaa suurimman puolueen johtajan mandaatilla, mutta varmuudella Kadima saisi ilmeisesti vain Ehud Barakin johtaman työväenpuolueen ja kenties vasemmistolaisen Meretzin tuen taakseen. Se ei riitä likimainkaan enemmistöön Knessetissä.

Vailla enemmistöä on myös Likudin ja Kadiman mahdollinen liitto. Sekin edellyttäisi joko Israel Beiteinun, Shasin tai useampien pienpuolueiden mukaantuloa. Tässäkin vaihtoehdossa Netanjahu saattaisi olla vahvempi ehdokas pääministeriksi kuin Livni, mutta hän on taktisesti ainakin toistaiseksi kieltäytynyt neuvottelemasta Likudin ja Kadiman yhteishallituksesta.

Israelin vaalit olivat ennenaikaiset, mutta niiden jälkeen on ennenaikaista sanoa toivatko ne ratkaisua poliittiseen pattitilanteeseen. Pessimistisimpien arvioiden mukaan vaalitulos on demokratian toimivuuden kannalta pahin mahdollinen. Ennen kuin hallituskoalitio ja pääministerin nimi ovat tiedossa on myös ennenaikaista sanoa, mitä vaalitulos merkitsee Lähi-idän rauhanprosessille, joka turvallisuuskysymyksineen hallitsi keskeisesti vaalikampanjaa.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake