PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Pääkirjoitus 

Vallankumous alakuppilassa

 23.2.2009


Osa korkeakouluopiskelijoista ilmaisi torstaina näyttävästi mieltään uutta yliopistolakia vastaan. Pauhun ja marssirivistöjen taakse hukkui se tosiasia, että valtaosa opiskelijoista on täysin ymmällä mielenilmauksen motiiveista eivätkä ne aivan kirkkaita taida olla aktivisteillekaan. Opiskelijat heräsivät turhaan, mutta myöhässä.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) samoin kuin ylioppilaskunnat pääosin hyväksyvät lakiuudistuksen. SYL:oa on närästänyt esitys lukukausimaksukokeilusta ja eräitä ylioppilaskuntia ulkopuolisen enemmistön salliminen yliopistojen hallituksiin. Torstain liikehdintään osallistunut joukko sen sijaan haluaa koko lain uusiksi.

Myöhäisherännäisiksi mielenilmaukseen osallistuneita voi moittia siksi, että yliopistojen uudistaminen sisällytettiin jo pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen ohjelmaan kaksi vuotta sitten. Uudistuksista on lisäksi neuvoteltu koko ajan tiiviisti niin yliopistojen kuin niiden henkilöstön ja opiskelijoiden sekä eri sidosryhmienkin kanssa.

Yhtenä mielenilmauksen syynä oli huoli päätösvallan menettämisestä. Tämän taustalla on se, että yliopistojen hallintoa uudistetaan. Uuden lain mukaan puolet yliopistojen hallitusten jäsenistä, mukaan lukien hallituksen puheenjohtaja, valitaan yliopiston ulkopuolisista henkilöistä. Vaakakupissa ei näytä painavan se, että samalla yliopistojen autonomiaa vahvasti lisätään ja vastuu opiskelijavalinnoista säilyy edelleen yliopistoilla itsellään.

Aktivistien toinen huoli oli päätösvallan menettämisen rinnalla ulkopuolisen rahoituksen tulo yliopistoihin. Laki kuitenkin lähtee siitä, että valtio edelleen takaa kaikkien yliopistojen riittävän perusrahoituksen. Tämän lisäksi yliopistot rahoittavat toimintaansa liiketoiminnalla, lahjoituksilla ja mahdollisilla pääomatuloilla. Yliopistojen vakavaraisuutta tuetaan yhtiöittämällä valtion omistamat yliopistokiinteistöt kolmeen osakeyhtiöön, joista yliopistot omistavat kaksi kolmasosaa ja valtio yhden kolmasosan.

Torstaisten marssien osanottajien kolmas pelko on lukukausimaksujen ujuttaminen keittiön kautta yliopistoihin. Tämäkin pelko vaikuttaa turhalta, sillä kyseessä on kokeilu, jossa yliopistot ja korkeakoulut voivat hakea yksittäisille maisteriohjelmille lupaa kerätä maksua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeiluun kuuluu stipendijärjestelmä ulkomaisille vähävaraisille opiskelijoille. Yliopistot eivät voi yksin päättää, missä ohjelmissa maksuja peritään, vaan niistä päätetään opetusministeriön asetuksella. Muilta osin opetus säilyy edelleen maksuttomana.

Opiskelijoiden asemaa uusi laki ei muutenkaan muuta mitenkään ja ylioppilaskunnat säilyvät edelleen yliopistolaissa säädettyinä julkisoikeudellisina yhteisöinä.

Maksukokeiluun ja ylioppilaskuntien asemaan suhtautumiseen liittyy sekin mielenkiintoinen yksityiskohta, että Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) katsoo nyt lain olevan YK:n yleissopimuksen vastainen. Järjestö viittaa yleissopimuksen kohtaan, jonka mukaan korkeampi opetus on tehtävä yhtä mahdolliseksi kaikille kyvykkyyden perusteella ja ennen kaikkea ottamalla asteittain käyttöön maksuton opetus.

Yhdistymisvapaudesta väitöskirjaansa valmisteleva hallintotieteiden lisensiaatti Matti Muukkonen huomauttikin jo torstaina aiheellisesti SYL:n tähän asti jatkuvasti korostaneen, ettei ihmisoikeussopimuksilla ole mitään merkitystä, kun kysymys on ylioppilaskuntien asemasta. YK:n ihmisoikeusjulistushan sanoo selkeästi myös, ettei ketään saa pakottaa kuulumaan mihinkään yhdistykseen ja tämän seikan ylioppilaskunnat ovat halunneet kiertää ilmoittamalla, ettei kysymys ole yhdistyksestä.

Sanomalehti Lapin Kansan kiertohaastattelussa neljä viidestä opiskelijasta myönsi, ettei tunne uutta yliopistolakia eikä myöskään aikonut osallistua samana päivänä järjestettyyn mielenilmaukseen. Kaiken kaikkiaan vaikuttaakin siltä kuin yleensä ajan hermolla oleva ja maamme tulevaa sivistyneistöä edustava opiskelijaliike olisi – ainakin sen torstaina mieltään osoittanut osa – jättänyt lukematta tenttiin. Lisäksi se on tainnut yliopistolakia koskevilla luennoilla nukkua ruususen unta. Nyt se heräsi turhaan ja myöhässä.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake