Kovia päätöksiä politiikkariihestä
25.2.2009
Hallituksen kaksi päivää kestäneen politiikkariihen viesti on selkeä. Nyt lisätään lääkkeitä taantumaa vastaan ja varaudutaan sekä pitkään että pahaan talouden notkahdukseen. Keinot eivät kaikilta osin ole välttämättä mukavia, mutta mukavia eivät ole näkymätkään. Riihen keskeisin linjaus on työurien jatkaminen molemmista päistä. Yleistä eläkeikää nostetaan asteittain kahdella vuodella. Eläkeikä nousee 65 vuoteen vuodesta 2011 alkaen kahdella kuukaudella vuosittain. Samalla varhaiseläkkeiden alaikärajaa nostetaan vuodesta 2013 alkaen. Näin Suomen eläkeikä nousee muiden Pohjoismaiden tasolle. Päätökselle on kaksi selkeää perustelua. Väestön ikääntymiseen on varauduttava ja pyrittävä turvaamaan työvoiman riittävyys suurten ikäluokkien eläköityessä. Samalla lykätään eläkemenojen kasvua ja turvataan verotulojen karttumisen kautta valtion maksukyky talouden taantuman jäljiltä. Siitä huolimatta valtio velkaantuu reipasta vauhtia, koska etuuksien leikkauksiin ei ole päätetty ryhtyä. Sitä paitsi uusi yleinen eläkeikä saavutetaan vaiheittaisen korotuksen vuoksi vasta vuonna 2022. Kääntöpuolensakin päätöksellä toki on. Jos ihmisten halutaan viihtyvän ja erityisesti jaksavan työelämässä aiempaa pidempään, se edellyttää tuntuvia panostuksia työkyvyn ylläpitämiseen, työterveyshuoltoon sekä työn ja vapaa-ajan keskinäiseen mitoitukseen. Vanha ei ole enää mikään vauhtikone. Poliittinen vasemmisto ja muun muassa SAK ehättivät jo tuoreeltaan vastustamaan hallituksen linjausta. SAK:n johtaja Pertti Parmanne (sd.) jopa katsoi, että hallitus aikoo työntää kätensä syvälle eläkeikää lähestyvien palkansaajien taskuihin. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen taas ynnää niin, että tarve eläkeiän korottamiseen johtuu hallituksen päättämistä tuloverojen kevennyksistä. Niinkin asian voi halutessaan nähdä. Eivätkä päätökselle varmaankaan hurranneet jo oloneuvoksen vuosille pääsyä odotelleet, keski-iän sivuuttaneet työntekijät. Toisaalta voi kysyä, olisiko mieluisampi päätös ollut se, että hallitus olisi päätynyt leikkaamaan palveluja ja työntänyt kätensä "nuorten" eläkeläisten taskuun veroja ja veroluonteisia maksuja korottamalla? Sitäkö SAK ja SDP kannanotoillaan tarkoittavat? Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) huomautti aiheellisesti, että Suomen hallitus ei voi tehdä kansainväliselle talouskriisille mitään, ainoastaan huolehtia Suomen talouden tilasta. Lisäksi uudistukset tehdään koskemaan eläkeikää, jotta ei tarvitse koskea eläkkeisiin. Työura pidentyy myös alkupäästä. Hallitus haluaa abiturientit ja ylioppilaat nykyistä nopeammin jatko-opintoihin ja korkeakouluopiskelijat nykyistä aiemmin työelämään. Korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen pääsykoejärjestelmää uudistetaan hyödyntämällä sähköistä hakujärjestelmää ja ylioppilastutkintoa nykyistä tehokkaammin. Pääsykokeita kehitetään lisäksi nykyistä soveltuvammiksi ja pääsykoemateriaali julkaistaan vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Myös tällä toimenpidekokonaisuudella pyritään osaltaan turvaamaan työvoiman riittävyyttä. Ei pidä maalata piruja seinille, mutta ei pidä myöskään hämmästyä, jos tässä ei vielä ollutkaan kaikki. Se riippuu lähes kokonaan kansainvälisestä talouskehityksestä. Positiivista onkin, ettei hallitus ole jäänyt toimettomana odottamaan, mitä tuleman pitää, vaan varautuu tulevaan ja tekee kauaskantoisia päätöksiä, joilla autetaan Suomi vaikeiden aikojen yli.
|
Pääkirjoitus
