Pohjois-Irlannin rauhanprosessi koetuksella
13.3.2009
Pohjois-Irlannin rauhanprosessi koki kuluneella viikolla kaksi uutta takaiskua, kun Irlannin tasavaltalaisarmeijasta (IRA) irtautuneet ääriryhmät surmasivat kaksi rauhanturvaajina toiminutta brittisotilasta sekä yhden poliisin. Maakunnan yhteenkuuluvuus on jälleen koetuksella. Pohjois-Irlannin rauhansopimus solmittiin yhdeksän vuotta sitten. Sen näkyvimpinä seurauksina Iso-Britannia veti maakunnasta yli 20 000 sotilasta. Pohjois-Irlantiin jäi 5 000 sotilaan vahvuinen rauhanajan varuskunta. Vastaavasti katolisen Sinn Fein-puolueen sotilaallinen siipi eli IRA laski virallisesti aseensa. Tätä ennen aseellisissa yhteenotoissa ja pommi-iskuissa oli kuollut yhteensä 3 600 ihmistä. Rauhansopimuksen myötä Pohjois-Irlanti sai myös oman osavaltioparlamentin ja lisää itsehallintoa, kun maakuntaa oli aiemmin johdettu suoraan Lontoosta. Tasavaltalaisten ääriryhmät elättelevät kuitenkin edelleen toiveita maakunnan täydellisestä itsenäisyydestä eivätkä kaihda likaisiakaan keinoja tuodakseen tavoitteensa julki. Aseellinen toiminta ei ole kokonaan lakannut maakunnasta, joskaan se ei ole viime vuosina ollut samalla tavalla poliittisesti latautunutta kuin aiemmin. Massereenen kasarmilla surmattiin viime lauantaina kaksi brittisotilasta. Teosta vastuulliseksi ilmoittautui Irlannin tasavaltalaisarmeijasta irtautunut Todellinen IRA –niminen ryhmä. Maanantaina puolestaan surmattiin Craigavonissa virantoimituksessa ollut poliisi. Tästä verityöstä otti vastuun Jatkuvuuden IRA-niminen ryhmä. Sekä Todellinen IRA että Jatkuvuuden IRA ovat pieniä, uskonnollisesti katolisia sirpaleryhmiä, jotka sanovat jatkavansa IRA:n työtä. Vaikka ryhmät ovat pieniä, niiden veriteot eivät välttämättä jää vaille seurauksia. Myös protestanttisella puolella on omat ääriryhmänsä, jotka voivat provosoitua vastapuolen tekemisistä. Näin vanhat haavat saattavat aueta ja tuottaa lisää uhreja. Pohjois-Irlannin ja Iso-Britannian poliittiset johtajat vetosivatkin tiistaina väestön yhtenäisyyden ja rauhanprosessin jatkamisen puolesta. Maakunnan asukkaita kutsuttiin yhdessä vastustamaan veritekoja ja tukemaan rauhanomaista poliittista prosessia. Kutsu kuultiin: tuhannet ihmiset marssivat keskiviikkona eri puolilla Pohjois-Irlantia väkivaltaa vastaan. Vetoomuksiin rauhan puolesta on helppo yhtyä myös ulkopuolisten. Erityinen syy tähän on suomalaisilla, olivathan rauhansopimusta keskeisesti räätälöimässä presidentti Martti Ahtisaari sekä valtioneuvos Harri Holkeri.
|
Pääkirjoitus
