Näytelmän konnaa etsimässä

 17.3.2009

Hallitus sai perjantaina eduskunnalta luottamuslauseen äänestyksessä, joka koski eläkeiän alarajan päättämisen menettelytapoja. Hallitusrintama pysyi äänestyksessä yhtenäisenä. Mutta vain kaksi yötä ehti kulua, kun Kokoomus jo sai – ilman mitään uusia manöövereitä – julkisuudessa hallituskumppani Keskustalta julkisen epäluottamuslauseen koko eläkepaketin käsittelyn menettelytavoista. Syykin taitaa olla selvä, vaikkakaan ei Kokoomuksesta johtuva.

Kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevan Sata-komitean työ tuntui varsinkin eläkeasioiden osalta puuroutuvan ja jähmettyvän paikoilleen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) väläytti tammikuun alkupuolella julkisuudessa mahdollisuutta poistaa työnantajilta kerättävä Kela-maksu.

Kataisen ehdotusta ei välittömästi kommentoinut kukaan, mutta se aiheutti niin sanotun sosiaalitupon syntymisen, jonka keskeinen elementti on eläkemaksut. Kun Kela-maksu poistuu, työeläkemaksua on tarkoitus korottaa yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä vuosina 2011–2014 eli sen jälkeen, kun taantuman oletetaan olevan ohi.

Ratkaisu aiheuttaa noin miljardin euron vajeen Kelan tuloihin, mutta työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman sosiaalitupon syntyä ei hallituksen sisältä asetettu kyseenalaiseksi. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) tosin huomautti aiheellisesti tuoreeltaan, ettei Kela-maksun poistamisesta aiheutuvan vajeen täyttämisestä ollut sovittu konkretian tasolla hallituksen piirissä.

Kun hallitus esitteli elvytyspaketiksi kutsuttua lisäbudjettiaan, Katainen huomautti, että Kela-maksun poistamisen aiheuttamat kustannukset katetaan myöhemmin lähinnä teollisuudelta perittävillä välillisillä veroilla, muun muassa ympäristö- ja energiaveroilla. Tätäkään näkemystä ei kukaan ole näkyvästi asettunut vastustamaan.

Varsinainen soppa syntyi, kun hallitus politiikkariihensä päätteeksi julkisti kaavailunsa nostaa eläkeiän alarajaa kahdella vuodella 65 vuoteen vuodesta 2011 alkaen kahdella kuukaudella vuodessa. Idean isäksi ilmoittautui sittemmin pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), joka kertoi saaneensa ajatuksen hiihtäessään Rukalla.

Ihmetystä herättikin, että Keskusta kaatoi viime viikonloppuna koko sotkun Kokoomuksen niskaan. Puolueen varapuheenjohtaja Antti Rantakankaan mielestä "Kokoomuksen epälojaali menettely hallituskumppaneita kohtaan" Kela-maksun julkistamisessa ja eläkeneuvottelujen yhteydessä osoittaa, että se "asettaa suurteollisuuden edut hallitusyhteistyön pelisääntöjen ja vastuullisen talouspolitiikan edelle". Puoluesihteeri Jarmo Korhonen puolestaan piti sosiaalitupossa sovittua Kela-maksun poistoa yrityksiltä Kokoomuksen välistävetona.

Mikä Keskustan siis herätti vasta nyt – ja suotta? Tosiasiallinen syy ei ole eläkkeissä eikä edes niistä päättämisen menettelytavoissa. Yksi syy lienee perjantaina julkistettu puolueiden kannatusmittaus. Sen mukaan Keskustan kannatus on painunut jo alle 19 prosentin. Eläkekiistan vuoksi osansa kannatusmuutoksesta näkyy tosin saaneen myös Kokoomus.

Toinen syy saattaa olla viikonvaihteen Ilta-Sanomien juttu, jossa niin ikään etsittiin konnaa eläkepaketista kertovaan tarinaan. Jutun mukaan ehdotus eläkeiän alarajan nostamisesta sisältyi valtiovarainministeriön sihteeristön hallituksen politiikkariihtä varten valmistelemiin taustapapereihin, jotka Vanhasella olivat matkalukemisinaan Rukalla. Ilta-Sanomien omituinen päätelmä on, että Kokoomus hiihdätti Vanhasen eläkemiinaan.

Kokoomusta osoittavat jälleen sormella Keskustan punamultamiehet ja Vanhasen vastustajat oman puolueen sisältä. Heillä on kahtalainen pyrkimys. Yhtäältä pyritään osoittamaan, että hallitus, jossa Kokoomus on mukana, harjoittaa jotenkin nurjaa politiikkaa. Toisaalta pyrkimyksenä on rivien välissä kertoa, että Vanhanen on heikko johtaja ja että nimenomaan Vanhasen puolueessaan edustama linja on väärä.

Nyt kannattaisi laittaa jäitä hattuun, lakata kantamasta omia kiistoja hallituspöytiin ja antaa hallitukselle edelleen mahdollisuus. Jos näet tavoitteena on hallituksen rampauttaminen sisältä päin, seurauksena voi pahimmillaan olla ennenaikaiset vaalit ja näillä kannatusluvuilla Keskusta ei istu niissä pöydissä, joissa seuraavan hallituksen pohjasta ja ohjelmasta vakavasti neuvotellaan. Nykyisten puoluekannatuslukujen perusteella eduskunnasta ei myöskään katoaisi nykyisen vahvuinen, vankka porvarillinen enemmistö.

Miksi siis turmella kansalaisten suuren enemmistön tahdon mukainen politiikka ja hallituspohja? Taloudellisesti ankeat ajat eivät ansaitse rinnalleen ja lisäkseen poliittistakin kriisiä.

Kerro kaverille

Pääkirjoitus

Tulosta