Suomalaiset pitäisivät uskonnon ja politiikan erillään
IKK, 5.3.2009
Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että uskonnollisten johtajien ei pitäisi yrittää vaikuttaa hallituksen päätöksiin. Päätöksiin vaikuttamista kannattaa vain joka kuudes. Miehet ja hyvätuloiset kannattavat muita enemmän sitä, että uskonnolliset johtajat puuttuvat politiikkaan.
Tulokset käyvät ilmi kansainvälisestä yhteiskuntatieteellisestä ISSP-tutkimuksesta (International Social Survey Programme), joka julkaistiin torstaina Kirkon tutkimuskeskuksen 40-vuotisjuhlassa Tampereella. Tutkimuksen tavoitteina oli analysoida suvaitsevaisuutta, uskonnollisen toiminnan merkityksiä sekä ei-länsimaista uskonnollisuutta. Suomalaisista 84 prosenttia hyväksyisi sen, että toisenlaista uskonnollista näkemystä edustava henkilö avioituu vastaajan sukulaisen kanssa. Tällaiseen avioliittoon suhtautuivat myönteisimmin nuoret ja naiset. Runsas puolet suomalaisista katsoo, että kirkolla on sopivasti valtaa. Neljäsosan mielestä kirkolla on valtaa liikaakin. Näin ajattelevat muita enemmän miehet ja hyvätuloiset. Liian vähäisenä kirkon valtaa pitävät pienituloiset ja nuoret. Kirkkoon luotetaan enemmän kuin elinkeinoelämään tai eduskuntaan. Kaikkiin instituutioihin luottavat eniten hyvätuloiset. Miehet luottavat kirkkoon naisia enemmän. Vähiten kirkkoon luottavat nuoret. Useampi kuin kaksi kolmesta suomalaisesta katsoo, että kaikkia uskontoja on kunnioitettava. Puolet suomalaisista katsoo, että kaikilla uskonnollisilla ryhmillä tulisi olla samat oikeudet. Yhtäläisiä oikeuksia kannattivat erityisesti nuoret. Miehet kannattivat samoja oikeuksia jonkin verran naisia yleisemmin.
|
Pääkirjoitus
