Työttömyysputkesta riittää vielä vääntämistä

RS, 5.3.2009

Ovatko ikärajat eläkkeissä tarpeellisia vai eivät? Tästä nousi kiivas keskustelu eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Hallitus ja palkansaajajärjestöt vääntävät seuraavan kerran kättä muun muassa niin sanotun työttömyysputken ikärajasta ensi viikolla.

Oppositio vaati hallitusta purkamaan eläkeiän korottamispäätöksensä ja sopimaan työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpiteistä, joilla todellista eläköitymisikää voitaisiin nostaa nykyisestä 59,5 vuodesta.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) eivät kiistäneet opposition vaatimusta työkykyä ja työssä viihtymistä parantavista toimista, mutta puolustivat myös ikärajojen merkitystä.

Hyssälä sanoi olevan arveluttavaa, että alle kuusikymppisiä työntekijöitä laitetaan työttömyysputkeen.
- Näin tapahtuu, vaikka heillä olisi vielä 5-8 vuotta hyviä työvuosia jäljellä. Putkeen joutuneiden eläkekin jää kovin pieneksi.

Työmarkkinajärjestöjen tammikuussa sopimassa niin sanotussa sosiaalitupossa lisäpäivärahaoikeuden alaikäraja nousee yhdellä vuodella 60 vuoteen vuonna 2011. Vuoden ikärajakorotus tarkoitta sitä, että vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeputken alaikäraja nousee 57 vuodesta ja yhdestä kuukaudesta 58 vuoteen ja yhteen kuukauteen.

Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä on oikeus lisäpäivärahaan 59-vuotiaina. Heille maksetaan lisäpäivärahaa siihen asti, kun he jäävät vanhuuseläkkeelle. Heillä ei ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen.

Vuonna 1949 tai sitä ennen syntynyt työtön pääsi lisäpäivärahalle 57-vuotiaana. Päivärahan maksaminen jatkuu 60-vuotiaaksi saakka. Sen jälkeen alkaa työttömyyseläke.

Hallitus puolestaan linjasi politiikkariihessään, että ikärajaa nostettaisiin talouskriisin hellitettyä, viimeistään 2013. Työttömyysputken alkamisikä onkin yksi niistä kohdista, joista palkansaajajärjestöt vaativat hallitukselta kantansa täsmentämistä. Muut järjestöjen mielestä vielä kiistanalaisia kohtia ovat osa-aikaeläke ja vuorotteluvapaa.

Huonoa asia kansantalouden kannalta

- Kyllä ikärajoilla on merkitystä: 59-vuotiaita laitetaan eläkeputkeen sen takia, että lakipykälä sen mahdollistaa. Eläkkeelle lähettäminen on työantajille helppo tapa (vähentää väkeä) ja monet lähtevätkin vapaaehtoisesti putkeen, mikä takaa eläkkeen, vaikka työuraa voisi olla jäljellä vielä vuosikausia. Tämä ei ole hyvä asia koko kansantalouden kannalta, Vanhanen sanoi.

Jos ja kun hallitus ja työmarkkinajärjestöt pääsevät yhteen pöytään neuvottelemaan koko eläkepaketista, hallituksen eläkeiän korotus ja OECD:kin pitkään moittimat anteliaat varhaiseläkejärjestelyt nousevat kaupanteon välineiksi. Hallitus haluaa höylätä ennenaikaisen eläköitymisen kannusteita todellisen eläkeiän korottamiseksi.

Hyssälä puolestaan perusteli kahden vuoden korotusta eläkeikään elinajan odotteen pitenemisellä. Hän luki tilastoista, että 65-vuotiaiden naisten keskimääräinen eliniän odote on nyt 21 ja miesten 16,9 vuotta. Työeläkejärjestelmä tehtäessä naisten eliniän odote oli 13.7 ja miesten 11,5 vuotta.

- Keskimääräiseen eliniän odotteeseen on tullut noin kaksi vuotta lisää joka kymmenes vuosi vuodesta 1970 lähtien. Kun elinikä pitenee, eläkeikää on tarkistettava, jotta eläkkeiden rahoituspohja kestää, Hyssälä sanoi.

Hyssälä terästi sanomaansa sillä, että Saksassa eläkeikä on päätetty korottaa 67 vuoteen.

Välikysymysväittely on vasta hallituksen ja opposition välisen eläkeikäkiistan verryttelyä. SDP:n johtama oppositio jättää hallitukselle asiasta välikysymyksen perjantaina, johon hallitus vastaa ensi viikon alussa, ilmeisesti keskiviikkona.

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta