Häkämies: Hyöty EU:n taistelujoukoista on jäänyt yksilötasolle

IA, 9.3.2009

Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) valitteli 189. maanpuolustuskurssin avajaisissa, että hyöty EU:n taistelujoukoista on jäänyt yksilötasolle, ja ongelmaksi on muodostunut taisteluosastojen käyttämättömyys, vaikka lähestulkoon samat maat ovat lähettäneet toisia joukkoja kriisejä hillitsemään.

- Kansallisesti olemme toki voineet hyödyntää taisteluosastoissa koulutettuja joukkojamme muissa operaatioissa, kuten Afganistanissa ja Tshadissa. Valitettavasti vain joukon hyödyntäminen kokonaisuutena ei ole toteutunut. Näin hyöty on jäänyt suurelta osin yksilötasolle, Häkämies sanoi.

Monet maat ja eri organisaatiot, muun muassa EU ja NATO, kehittävät erityisiä nopean toiminnan sotilaallisia kykyjään. Nopean toiminnan kykyjen kehittäminen liittyy usein asevoimien kokonaisuudistukseen. Kehitystyö kytkeytyy myös läheisesti sotilaallisen kriisinhallinnan muutoksiin.

- Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta asevoimien supistusten seurauksena nopean toiminnan joukot ovat saaneet aiempaa suuremman merkityksen, hän sanoi.

Suomen kannalta nopean toiminnan kykyjä voidaan Häkämiehen mukaan tarkastella niin kansallisen puolustuksen kuin sotilaallisen kriisinhallinnan näkökulmista.

- Kykyjä tarvitaan ennaltaehkäisyyn ja nopeaan reagointiin. Viime aikoihin asti kansalliset ja kansainväliset kyvyt on erotettu toisistaan. Tähän ei meilläkään ole enää varaa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitetut nopean toiminnan joukkomme ovat parhaiten koulutettuja ja varustettuja joukkojamme, joita on voitava käyttää kaikissa puolustusvoimien lakisääteisissä tehtävissä, myös kotimaassa, Häkämies sanoi.

Suomi osallistui ensimmäisen kerran EU:n taisteluosastojen toimintaan vuonna 2007 ja 2008, ensin saksalais-alankomaalais-suomalaisessa taisteluosastossa ja vuotta myöhemmin pohjoismaisessa taisteluosastossa. Koulutukselliset kokemukset yhteistyöstä ja kykyjen kehittämisestä ovat puolustusministerin mukaan kauttaaltaan positiivisia.

Häkämies huomautti, että tähän saakka Suomi on osallistunut kansainvälisiin tehtäviin ainoastaan maavoimien joukoilla.

- Meri- ja ilmavoimissa on kuitenkin jo nyt nopean toiminnan elementtejä, joita voitaisiin käyttää kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Myös näiden kykyjen käyttö vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa ja niistä saatavat opit ja kokemukset lisäisivät kotimaan puolustuksen uskottavuutta, hän sanoi.

NRF:n suhteen odotellaan

EU käyttää joukkojensa kehittämisessä NATO:n standardeja ja arviointijärjestelmiä. Tämä oli Häkämiehen mukaan keskeisin syy Suomen päätökseen hakeutua mukaan NATO:n nopean toiminnan joukkojen (NRF) koulutukseen, harjoitustoimintaan ja sertifiointiin.

- Nykyjärjestelmässä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta osallistua pelkkään NRF-koulutukseen ilmoittautumatta valmiusvuoroihin. NATO:n käynnissä oleva NRF-uudistustyö voi tuoda mukanaan uusia vaihtoehtoja, mutta toistaiseksi olemme odottavalla kannalla NRF-osallistumisen suhteen. Utvan päätös Suomen osallistumisesta vain harjoituksiin on edelleen voimassa, Häkämies totesi.

Tämä merkitsee käytännössä sitä, että Suomi ei pääse mukaan NRF:ään, sillä jos koulutukseen aikoo osallistua, on osallistuttava myös valmiusvuoroihin. Tätä tasavallan presidentti ei ole ollut valmis hyväksymään.

	Lue myös: Kaskeala: Ei valikoivaa asevelvollisuutta

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta