Kaskeala: Ei valikoivaa asevelvollisuutta

IA, 9.3.2009

Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala puolustaa voimakkaasti yleistä asevelvollisuutta käynnissä olevaan keskusteluun viitaten, ja sanoo "ei" ns. valikoivalle asevelvollisuudelle. Hän ei myöskään suostu ymmärtämään suomalaisten sotilaiden vähättelyä kotimaisessa keskustelussa.

Kaskeala totesi 189. maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä maanantaina, että hänelle asevelvollisuus merkitsee laatua eli ammattitaitoa ja osaamista.

- Aivan liian usein unohdetaan, että puolustusvoimat muodostuu yli 95-prosenttisesti reserviläisistä. Keskimääräinen suomalainen sotilas on jonkun verran yli 25-vuotias reserviläinen, jolla on takanaan intensiivinen varusmiespalvelus ja yhdestä kahteen kertausharjoitusta omassa joukossaan. Siviilistä hän tuo mukanaan työkokemuksensa sekä ammatillisen tai korkeakoulututkintonsa, hän sanoi.

Kaskeala muistutti, että ilman näitä laaja-alaisen koulutuksen ja kokemuksen omaavia reserviläisiä modernit ase- ja johtamisjärjestelmämme olisivat vailla osaavia käyttäjiä ja joukot ilman johtajia.

- Ilman asevelvollisuuden tuottamaa kustannustehokkuutta puolustusmateriaalihankintoihin kyettäisiin suuntaamaan vain murto-osa nykyisistä varoista. Suomi on tätä nykyä väkilukuunsa nähden Euroopan kolmanneksi suurin puolustusmateriaalin hankkija, mutta kykenee samalla ylläpitämään yhtä Euroopan suurimmista armeijoista.

- Suomella on kansainvälisesti kadehdittu, tasapainoinen puolustusbudjetin rakenne, jossa kolmannes varoista käytetään materiaalihankintoihin, vain kolmannes henkilöstökuluihin ja loppu kolmannes toimintaan. Tämä on kaikki asevelvollisuuden ansiota, Kaskeala sanoi.

Hän sanoi myös kummastelevansa, että jostain syystä kotimaassa kuulee silloin tällöin vähäteltävän sotilaidemme osaamisen tasoa.
- Kansainvälisissä arvioissa joukkomme saavat sitä vastoin pelkästään kiittäviä arvioita. Liekö vähättelyn syynä heikko suomalainen itsetunto, kansainvälisten vertailukohtien puute tai vuosien takaiset negatiiviset kuulopuheet ja kokemukset; sitä voi vain arvailla.

Joukkojen määrä supistuu

Kaskeala ennakoi, että puolustusvoimien hankintabudjetin ostoarvo puolittuu materiaalikustannusten nopean nousun vuoksi.
- Seurauksena on väistämättä joko joukkojen määrän tai niiden varustamisasteen lasku.

- Mikäli haluamme säilyttää edes tyydyttävän varustautumisen tason, joukkoja on pakko vähentää kymmenessä vuodessa noin sadalla tuhannella sotilaalla. Minun mielestäni ei ole tarkoituksenmukaista säilyttää joukkoja, joilla ei ole mahdollisuuksia selvitä nykypäivän taistelukentällä.

- Puutteellisesti varustetuista ja kouluttamattomista joukoista on luovuttava ennen kuin ne alkavat murentaa puolustusvoimien ulkoista ja myös sisäistä uskottavuutta, Kaskeala sanoi.

Hänen mielestään voimavarat on keskitettävä niihin joukkoihin, jotka kyetään 10-15 vuoden tähtäyksellä varmuudella hyvin kouluttamaan ja kunnolla varustamaan.

- Puolustusbudjetin tasainen reaalikasvu, jonka toivon jatkuvan tulevinakin vuosina, on jo vahvistanut Suomen sotilaallista asemaa Pohjois-Euroopassa suhteessa naapurivaltioihin. Neljännesmiljoona koulutettua ja varustettua suomalaista sotilasta on varteenotettava sotilaallinen voima, kun sitä verrataan muiden Pohjoismaiden ja Venäjän paljon dramaattisemmin supistettuihin vahvuuksiin.

Ei valikoivaa asevelvollisuutta

Kaskeala huomautti, että Suomen sodan ajan vahvuuksien pienentäminen ei merkitse valikoivaan asevelvollisuuteen siirtymistä.

- Meidän on ehdottomasti koulutettava reserviin koko palveluskelpoinen ikäluokka pitääksemme joukkomme riittävän nuorina ja kenttäkelpoisina. Valitettavasti palveluskelpoisten osuus ikäluokasta on jatkuvasti pienenemässä, hän sanoi.

Vuonna 2016 ikäluokan suuruus on 29 000 nuorta miestä. Heistä varusmiespalveluksen määrätään kutsunnoissa arviolta 80 prosenttia. Kun otetaan huomioon palveluksen keskeyttämiset, sodan ajan joukkoihin sijoitetaan vuosittain noin 20 000 uutta kenttäkelpoista reserviläistä. Se on hieman yli 70 prosenttia ikäluokasta.

- Lähes 30 prosentin osalta varusmiespalveluksen estävät siis valitettavasti terveydelliset syyt sekä pieneltä osin myös hakeutuminen siviilipalvelukseen, Kaskeala sanoi.

Hän sanoi huolensa kohdistuvan siihen 30 prosenttiin ikäluokasta, joka ei suorita varusmiespalvelusta. Kaskeala pohtiikin, mikä voisi olla sellainen yhteiskuntapalveluksen muoto, joka kouluttaisi ja sitouttaisi asepalveluksen ulkopuolelle jäävät antamaan panoksensa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen sekä normaalitilanteissa että poikkeusoloissa?

- Saksassa varusmiespalveluksen vaihtoehtona on palvelus sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä. Voisiko sama järjestely toimia nykyistä laajemmin myös meillä?, hän kysyi.

- Pidän joka tapauksessa tärkeänä, että vaihtoehtoista palvelusmuotoa varusmiespalvelukselle suunnitellaan vakavasti joko siviilipalveluksen sisältöä kehittämällä tai kokonaan uudelta pohjalta. Yhteiskunnan tulisi ottaa huomioon asevelvollisten halu palvella maataan silloinkin, kun siihen ei ole mahdollisuutta puolustusvoimissa, Kaskeala sanoi.

	Lue myös: Häkämies: Hyöty EU:n taistelujoukoista on jäänyt yksilötasolle

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta