Eläkeleikkaus vain jos myös 4,5 %:n karttuman ikärajaa korotetaan

Eläkepomot haraavat eläkeiän alarajan nostamista vastaan

REINO SUMMANEN, 9.3.2009

Työeläkevakuuttajien edunvalvonta- ja palvelujärjestön TELA:n johto ei maanantaina ottanut suoraa kantaa hallituksen ja palkansaajajärjestön eläkeikäkiistaan. Johdon esityksistä on kuitenkin helppo päätellä, että eläkeiän nostossa pitäisi ottaa aikalisä ja katsoa, nostavatko vuoden 2005 eläkeuudistuksen porkkanat ja kepit todellista eläkeikää.

TELA:n hallituksen puheenjohtaja, Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas (kuvassa) ja TELA:n toimitusjohtaja Esa Swanljung eivät osanneet odottaa, että hallitus päättäisi politiikkariihessään korottaa vanhuuseläkeiän asteittain 65 vuoteen.

- Yllätyksenä tuli. Olisi pitänyt käydä etukäteen keskusteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa, takavuosien työmarkkinajohtaja Swanljung totesi.

- Varautuminen työurien pidentämiseen ei sinänsä ole mikään yllätys, mutta hallituksen ratkaisu kylläkin, Sailas sanoi.

Hän hämmästeli sitä, että kaikki kiistan osapuolet ovat yhtä mieltä työurien jatkamisesta, mutta eri mieltä keinoista.

Nykyjärjestelmässä voi jäädä eläkkeelle joustavasti ikävuosien 63 ja 68 välillä. Swanljung ei pitänyt hallituksen päätöstä 65 vuoden alaikärajasta muun muassa SDP:n väittämänä eläkeleikkauksena, jos 4,5 prosentin kannustuskarttumaa ei koroteta vastaavalla tavalla nykyisestä 63 vuodesta.

Epävarmuus lisää eläkehakemuksia

Sailaksen mukaan hyvän työeläkejärjestelmän ominaispiirteet ovat ennustettavuus, selkeys, yksinkertaisuus ja kustannustehokkuus.

- Epävarmuus lisää aina eläkekehakemuksia, hän totesi.

Sailas korosti, että tärkeämpää kuin virallisen eläkeiän nostaminen on vaikuttaa todelliseen eläkeikään
- Suomessa sitä alentaa suuresti työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen ennen vanhuuseläkettä.

- Tilastovertailutkaan eivät aina osu kohdalleen. Keskimääräinen eläköitymisikä oli viime vuonna 59,4 vuotta, mutta tässä luvussa on mukana myös esimerkiksi 35-vuotiaana masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt kansalainen. Yli 50-vuotiaiden eläkkeelle jäämisikä on jo 61,4 vuotta, hän huomautti.

Sailaksen mukaan suomalaisten todellisen eläköitymisiän ratkaisee kolme asiaa: - Ensiksikin pitää olla töitä, toiseksi pitää olla työkykyä ja kolmanneksi työhalua.

Hänen mukaansa nykyisen eläkejärjestelmän kannusteet ovat vielä lähes kokonaan kokeilematta.
- 4,5 prosentin karttuma on porkkana ja elinaikakerroin keppi. Lisäksi tarvitaan parannusta työelämän laatutekijöihin.

Korkmanin kompromissi ei innosta

Kumpikaan työeläkepomoista ei innostunut ETLA:n toimitusjohtajan Sixten Korkmanin ”riita puoliksi” -kompromissiehdotuksesta. Sailas ei pitänyt sitä kummoisenakaan ratkaisuna.
- Eläkeiän nostamisessa pitäisi olla pidempi sihti kuin esitetty viisi vuotta.

Hyvänä hän piti ehdotusta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pelisääntösopimuksesta, jossa järjestöille varattaisiin merkittävä asema työeläkkeistä päättämisessä.
- Poliitikoilla on taipumus vaalien lähestyessä lupailla aina vain parempia eläke-etuja tulevien sukupolvien kustannuksella.

Swanljung puolestaan epäili, että tokkopa palkansaajajärjestöt lähtevät kompromissiin ilman sopimuksia työelämän kehittämisestä.

Hän arveli kokemusperusteisesti, että Korkmanin vuosille 2011–16 esittämä vuodenkin eläkeiän korotus lisäisi ainakin vuosina 1948–54 syntyneiden työntekijöiden intoa hakeutua työttömyysputken kautta eläkkeelle jo 62-vuotiaina.

Edessä isot byrokratiatalkoot

Swanljung tuskaili myös TELA:n urakkaa työeläkelaskelmien teossa.
- Nouseeko 4,5 prosentin eläkekarttuma 63 vuodesta 65 vuoteen vai pysyykö se ennallaan, kuten pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on viime aikoina lupaillut. Jos ei nouse, hyöty menee työntekijälle, mutta jos nousee, hyödyn korjaa työeläkejärjestelmä.

Hän kyseli myös, minkä ikäisenä tulevia eläkkeitä leikkaava elinaikakerroin määritellään ja milloin se alkaa vaikuttaa. Vuoden 2005 eläkeuudistukseen leivottu kerroin määritellään nyt 62-vuotiaana ja se vaikuttaa eläkkeeseen vuotta myöhemmin.

Vuodesta 2011 alkavan eläkettä vähentävän kertoimen vaikutuksen voi eliminoida jatkamalla työssä määriteltyyn ikärajaan saakka.

Epäselvää on myös, mitä työkyvyttömyyseläkkeen ikärajoista ja ehdoista sovitaan: nyt 60 vuotta täyttäneisiin sovelletaan lievempää työkyvyn alenemisvaatimusta eli he pääsevät helpommin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin nuoremmat ikäluokat.

Kokonaan oma lukunsa ovat julkisen sektorin työhistoriasta ja ammattiryhmästä riippuvaiset eläkeiät.

- Eläkeiän nostaminen olisi vaativa haaste tietojärjestelmille ja muutoksien valmiiksi saaminen saattaa vaikuttaa myös uudistusten voimaantuloaikoihin. Kustannuksia emme ole vielä lainkaan arvioineet, Swanljung sanoi.

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta