Europarlamentti: Online-rahapelimarkkinoille ei tarvita EU-tason sääntelyä

IA, 10.3.2009

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina mietinnön, jonka mukaan online-rahapelimarkkinoille ei tarvita EU-tason sääntelyä, vaan jäsenmaat voivat itse valvoa rahapelimarkkinoitaan. Äänestykseen tuotiin myös vaihtoehtoinen esitys, joka jäi kuitenkin vähemmistöön.

Täysistunto kannatti tanskalaisen sosialistiedustaja Christel Schaldemosen oma-aloitemietintöä äänin 544 puolesta, 36 vastaan ja 66 tyhjää.

Online-rahapelaamista on ollut olemassa vuodesta 1996 alkaen, jolloin ensimmäinen peli tarjottiin käyttöön Suomessa. Nykyisin online-pelit vastaavat jo noin viidestä prosentista EU:n rahapelimarkkinoista. Niiden bruttotuotto oli 2–3 miljardia euroa vuonna 2004. Markkinoiden odotetaan kasvavan edelleen.

Euroopan online-rahapelimarkkinoita säädellään kansallisesti. Parlamentin mukaan tämä oikeus pitää säilyttää jäsenvaltioilla ja ne saavat valvoa rahapelimarkkinoitaan oman perinteensä ja kulttuurinsa mukaisesti.

Mietinnön mukaan näin pystytään suojelemaan kuluttajia riippuvuudelta, petoksilta, rahanpesulta ja ennalta sovituilta peleiltä. Samalla suojellaan jäsenvaltioiden kulttuurisidonnaista rahoitusta esimerkiksi urheilulle ja muille sosiaalisille kohteille.

Parlamentti kehottaa neuvostoa jatkamaan keskusteluja poliittisen ratkaisun löytämiseksi online-pelien aiheuttamien ongelmien määrittämisessä. Se vetoaa jäsenvaltioihin, jotta nämä toimisivat yhteistyössä ratkaistakseen rajat ylittäviin peleihin liittyvät ongelmat.

Komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyn kymmentä jäsenvaltiota vastaan selvittääkseen, ovatko niiden kansalliset rajat ylittävää pelaamista rajoittavat toimet yhteisölain vastaisia. Suomi on näiden maiden joukossa.

Mietinnössä tuodaan esille, että laittomiin käytäntöihin voitaisiin puuttua yhteisillä toimilla. Siinä kannatetaan yhteisiä standardeja online-pelaamiseen esimerkiksi ikärajojen osalta. Parlamentti on erityisen huolissaan nuorista ja alaikäisistä pelaajista sekä peliriippuvaisista.

Europarlamentti kehottaa myös tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön enimmäismäärä, jonka henkilö voi käyttää rahapeleihin kuukaudessa tai velvoittaa rahapelioperaattorit hyödyntämään peleihin tarkoitettuja ennakkomaksukortteja.

Mietintöä vastustanut vähemmistö katsoi, että siinä heikennetään sisämarkkinoiden periaatetta. Heidän mukaansa rahapelit ovat taloudellista toimintaa, johon tulisi soveltaa sisämarkkinasääntöjä, kuten palveluiden tarjoamisen vapautta. He katsoivat myös, että online-pelaamisen vaaroja ei ole todistettu. Heidän äänestykseen tuomaansa vaihtoehtoista esitystä ei kuitenkaan hyväksytty.

Korhola: Voitto Suomelle

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok.), joka toimi konservatiiviryhmä EPP-ED:n esittelijänä mietinnön käsittelyssä, on erittäin tyytyväinen äänestystulokseen

- Äänestystulos on merkittävä voitto Suomelle, sillä alkuasetelma haastoi jälleen kerran kansallisen oikeuden päättää rahapelipolitiikasta, Korhola toteaa.

Tulos ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita sitä, ettei markkinoita saisi vapauttaa, vaan että se on tehtävä jäsenmaan omilla ehdoilla. Osa EU-maista onkin vapauttanut, tai vapauttamassa, esimerkiksi urheiluvedonlyönnin ja/tai joitain niin sanottuja taitopelejä.

EU-maista Britannia ja Malta ovat jo kauan olleet voimakkaasti ajamassa yhteisiin sisämarkkinoihin vedoten rahapelitoiminnan vapauttamista sekä EU-tason ohjesäännöstöä, jota noudattavat yritykset saisivat vapaasti toimia EU-alueella. Monet muut jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, ovat taas halunneet pitää kiinni oikeudestaan yleishyödyllisiin monopoliratkaisuihin.

Korhola puolusti avoimesti mallia, jota on toteutettu mm. Suomessa ja jonka merkittävyydestä maassamme vallitsee poliittinen konsensus puolueiden kesken.

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta