Korkman: Eläkeriita on valtataistelua

RS, 10.3.2009

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Sixten Korkmanin mielestä kiista vanhuuseläkeiän nostamisesta osoittaa, etteivät palkansaajajärjestöt "keskustele tai neuvottele, vaan uhkaavat". Ne eivät myöskään halua tehdä kompromisseja.

- Yksimielisyyttä näyttää vallitsevan siitä, että työurien pidentäminen on vähemmän huono vaihtoehto kuin verotuksen kiristäminen tai etuus- ja muut menoleikkaukset, Korkman sanoi.

Hänen mukaansa työurien pidentämiseksi tarvitaan uusia päätöksiä: muu on etenkin talouskriisin vaikutukset huomioon ottaen toiveajattelua.
- Mutta nyt ei kiistellä ratkaisujen sisällöstä, vaan eläkepolitiikan vallanjaosta ja pelisäännöistä.

Valtataistelussa on vastakkain kaksi erilaista näkemystä.
- Korporatistinen näkemys on, että työeläkkeitä koskeva valta kuuluu työmarkkinajärjestöille. Eduskunnan myötävaikutusta tarvitaan lähinnä niiden tekemien päätösten lainvoimaisiksi saattamiseen. Päätösten oikeutus syntyy siitä, että järjestöt sopivat niistä yksimielisesti.

Laman jälkeen järjestövetoinen eläkepolitiikka on Korkmanin mukaan yltänyt Suomessa rahoituksellisesti kohtuullisen kurinalaisiin ratkaisuihin.

Demokratiaa korostava näkemys puolestaan lähtee siitä, että valta kuuluu kansalla, sen valitsemalle eduskunnalle ja eduskunnan luottamusta nauttivalle hallitukselle.
- Tämä koskee myös eläkepolitiikkaa, joka on osa yhteiskuntapolitiikkaa, sosiaalipolitiikan keskeinen pilari ja olennainen osa julkista taloutta. Tässä näkemyksessä päätösten hyväksyttävyys nojaa viime kädessä äänestäjien antamaan valtakirjaan.

Korkmanin mukaan molemmilla vaihtoehdoilla on vahvuutensa ja heikkoutensa.
- Parlamentaarinen päätöksenteko on monessa maassa johtanut rahoituksellisesti kestämättömiin eläkeratkaisuihin. Tosin Ruotsin esimerkilliseksi arvioitu eläkeuudistus toteutettiin hallitusvetoisesti, virkamiesten valmistelemana ja eduskunnan hyväksymänä.

Eduskunnalle lisää valtaa

Valta ja eläkkeet -raporttiaan tiistaina esitellyt Korkman tarjoaa näiden kahden näkemyksen yhdistämiseen tähtäävän vaihtoehdon: eläkepolitiikan kolmannen tien. Siinä hallitus ja eduskunta delegoisivat valmistelu- ja osin myös päätösvallan asettamalleen työryhmälle, jossa työmarkkinajärjestöt ovat vahvasti edustettuina.

- Päätöksenteko turvaisi järjestöjen keskeisen roolin, vaikka hallitus ja eduskunta määrittäisivät politiikan tavoitteita ja periaatteita, Korkman perusteli ehdotustaan

Hänen mukaansa sekä työmarkkinajärjestöjen sopima sosiaalitupo että hallituksen politiikkariihen linjaus eläkeiän korottamisesta ovat aiheuttaneet paljon arvostelua. Tämä korostaa tarvetta selkeyttää eläkepolitiikan pelisääntöjä.
- Osapuolet voisivatkin pyrkiä kompromissiin, joka nykyistä paremmin yhdistäisi demokraattisen vastuullisuuden ja politiikan pitkäjänteisyyden vaatimukset.

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta