Kristillisdemokraatit voivat äänestää luottamuslauseen puolesta

Hallitus sai eläkesovussa enemmän kuin itse esitti

REINO SUMMANEN, 11.3.2009

Hallitus käänsi keskiviikkona perääntymisensä vanhuuseläkeiän alarajan nostamisessa hyökkäykseksi, johon opposition oli vaikea vastata. Sopimuksellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa hallitus ylitti jopa tavoitteensa eläkeikien nostamisessa, eikä oppositiolle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin marmattaa jo haudatusta menettelytavasta.

Hallituksen mukaan politiikkariihen päätös eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen olisi pidentänyt keskimääräistä eläköitymisikää vain 1-1,5 vuodella, kun työmarkkinajärjestöt ovat nyt sitoutuneet nostamaan todellista eläkkeelle jäämisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.

Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle noin 59,5 vuoden iässä, kun joustavan vanhuuseläkkeen alaikäraja on 63 vuotta. Eläketurvakeskus on laskenut, että vuoden 2005 eläkeuudistus nostaisi keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää kahdella vuodella.

Hallituksen mukaan työmarkkinajärjestöt ovat nyt paperilla sovitusti yhtä mieltä hallituksen kanssa siitä, ettei se riitä talouskriisin aiheuttaman rajun velkaantumisen takia. Sen vuoksi eläkeuudistusta on hallituksen sanoin "terästettävä".

Sopimusta voidaan tulkita myös niin, että todellisen eläkeiän on noustava kolmella vuodella eläkeuudistuksen tuomaan kahden vuoden nousuarvioon verrattuna, siis yhteensä viidellä vuodella nykyiseen eläkkeelle jäämisikään verrattuna.

Tämä tarkoittaisi sitä, että ETK:n toimitusjohtajan Jukka Rantalan johtaman eläketyöryhmän olisi löydettävä keinot siihen, että vuonna 2025 suomalaiset jäisivät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 64,5-vuotiaina.

Hallitus ei spekuloi tulevia ratkaisuja

Sopimuksen mukaan hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat vuoden vaihteessa yhdessä Rantalan ryhmän esittämiä vaihtoehtoja joustavan eläkeiän alarajan korottamiselle. Käytännössä hallitus harkitsee, ovatko ne realistia ja ennen muutta uskottavia ulkomaisten velanantajien silmissä mahdollisesti jopa 30 miljardin euron lisävelan koron pitämiseksi siedettävällä tasolla.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti välikysymysvastauksessaan eduskunnassa, ettei hallitus lähde spekuloimaan sillä, mitä tapahtuu, jos työmarkkinajärjestöillä sekä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajilla vahvistetun ryhmän esitykset eivät olekaan riittäviä sopimustavoitteen saavuttamiseksi.

- Mahdollisesti hallitus käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita esitysten vaikuttavuuden arvioinnissa, Vanhanen sanoi.

Oppositio epäili lukuisissa puheenvuoroissa, ettei hallitus ole luopunut aikeistaan korottaa eläkeikää. Oppositio kiukutti etenkin se, ettei Vanhanen suostunut sanomaan hallituksen peruneen päätöstään, vaan lainasi useaan kertaan sopimustekstiä.

Samoin teki valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok), joka sanoi uskovansa "sataprosenttisesti" sopimuksen tuottavan keinot todellisen eläkeiän korottamiseksi kolmella vuodella määräaikaan mennessä.

- Sillä mitä sitten mahdollisesti tapahtuu, jos emme onnistu, on turha spekuloida, mutta tämä sopimus on tehty verojen korottamisen ja valtion menojen leikkausten välttämiseksi, Katainen muistutti.

Tarkka tulkinta sopimuksesta on, ettei hallitus ryhdy valmistelemaan eläkeiän alarajan korottamista niiden yhdeksän kuukauden aikana, jona työryhmät valmistelevat vaihtoehtoisia malleja eläkeiän alarajan korottamiselle.

Hallituspuolueiden puhujien mukaan hallituksen aloite eläkeikärajan nostamiselle oli tarpeellinen, koska muuten linjauksia eläköitymisiän nostamiseksi ei olisi saatu aikaiseksi ainakaan tällä vaalikaudella. Nyt myös palkansaajajärjestöt ovat sitoutuneet tekemään ne jo tämän vuoden aikana.

Eläkeasiantuntijoiden mukaan pelkät työhyvinvointia parantavat uudistukset tuskin riittävät sopimuksen mukaiseen eläköitymisiän nostamiseen, vaan tarvitaan myös varhaiseläkeväylien, kuten työttömyysputken, vetovoimaisuuden vähentämistä siitä, mitä järjestöt esittävät niin sanotussa sosiaalitupossaan.

Säästöä jopa miljardia euroa vuodessa

Jos hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus toimii oletetulla tavalla, yhden vuoden pidennys eläköitymisessä pienentää valtiovarainministeriön laskelmien mukaan julkisen talouden - valtion, kuntien ja työeläkerahastojen - vajetta 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuodessa. Rahassa se on 2,5-3 miljardia euroa.

Siten kolme vuotta nykyistä myöhemmäksi siirtyvä eläköityminen supistaisi julkisen talouden vajetta jopa yhdeksän miljardia euroa.

- Se vastaa 10 prosentin korotusta tuloveroasteeseen tai vastaavien miljardien leikkaamista valtion menoista, Vanhanen tähdensi.

"Vanha puhe"

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittajan SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen syytökset siitä, että hallitus mursi yksipuolisella korotuspäätöksellään suomalaisen sopimusyhteiskunnan keskinäisen luottamuksen, otettiin istuntosalin oikealla laidalla vastaan ”vanha puhe” -huudoin.

Hallituksen ja järjestöjen sopimus veikin terän SDP:n johtaman opposition välikysymykseltä. Urpilainen esitti hallitukselle epäluottamuslausetta todeten, ettei hallituksen menettelytapa nauti eduskunnan luottamusta.

Alun perin välikysyjät vaativat vanhuuseläkkeen alaikärajan korottamisen peruuttamista.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen piti ryhmäpuheenvuorossaan mahdollisena, että puolue tukee luottamuslauseen antamista hallitukselle.
- Tämä on ensimmäinen kerta, kun hallituksen välikysymysvastaus tyydyttää minua.

	Lue myös: "Alaikärajan nosto olisi sopimuksen vastaista"

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta