Komission esitystä korjattiin avoimuuden suuntaan

Europarlamentti lykkäsi avoimuusasetusta

PP, 11.3.2009

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona EU:n avoimuusasetuksen uudistamista koskevan mietinnön tarkistuksista. Lopullista äänestystä lykättiin kuitenkin myöhempään istuntoon.

Mietinnössä kritisoidaan komission ehdotusta askeleeksi taaksepäin asiakirjajulkisuudessa.

Mietinnön esittelijä, brittiläinen sosialistiedustaja Michael Cashman pyysi mietinnön palauttamista valiokuntaan ja lopullisen äänestyksen lykkäämistä, jotta parlamentilla olisi joustovaraa neuvotteluihin, joita asiasta käydään komission ja neuvoston kanssa.

Komission jäsen Günter Verheugen totesi äänestyksen yhteydessä, että komissio hakee kompromissia asiaan parlamentin ja neuvoston kanssa.

Parlamentin ja neuvoston neuvotteluiden odotetaan tapahtuvan vasta kesän jälkeen, kun uusi parlamentti on aloittanut. Tällöin EU:n puheenjohtajamaana on Ruotsi, joka on jo ilmoittanut avoimuuden olevan yksi sen prioriteeteista ja joka on myös ilmoittanut tukevansa Cashmanin mietintöä.

Lainsäädäntöasiakirjat aina julkisiksi

Parlamentti haluaa useita muutoksia komission esitykseen. Se haluaa muun muassa täsmentää termin asiakirja koskemaan mitä tahansa aineistoa tai tallennetta, joka koskee EU:n toimielimen vastuualueeseen kuuluvia politiikkoja, toimintaa ja päätöksiä.

Parlamentin jäsenet erottelevat myös lainsäädäntöasiakirjat ja muut kuin lainsäädäntöasiakirjat. Näistä ensimmäisten tulisi aina olla julkisia eikä niitä saisi pitää salaisina sillä perusteella, että julkistaminen voisi vaikeuttaa toimielinten päätöksentekoa.

Myös jäsenmaiden toimielimille lähettämien asiakirjojen tulisi olla asetuksen piirissä parlamentin mukaan. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kansallisella tasolla takaamaan EU-asioiden toteuttamisessa sama avoimuuden taso, joka on EU:n tasolla.

Parlamentti lisäsi ehdotukseen artiklan, joka koskee lainsäädännöllistä avoimuutta. Sen mukaan asiakirjoihin tutustumisen helpottamiseksi olisi luotava yksi ainoa EU-portaali, jossa kaikki asiakirjat olisivat.

Mietinnössä on myös neliportainen malli sellaisten asiakirjojen luokittelulle, joiden luovuttaminen vaarantaisi EU:n tai jonkin sen jäsenvaltion keskeisten etujen suojelun. Jos jotakin asiakirjaa ei luovuteta, se tulisi perustella. Lainsäädäntömenettelyihin liittyviä asiakirjoja ei turvaluokiteltaisi.

Suomi on katsonut, että vuodelta 2001 peräisin oleva avoimuusasetus on toiminut pääasiassa hyvin eikä sen perusratkaisuja olisi syytä muuttaa. Jos komission ehdotus toteutuisi sellaisenaan, se rajoittaisi Suomen mukaan EU:n asiakirjajulkisuutta merkittävästi.

Pietikäinen: Parlamentti suosi avoimuutta

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kiitteli parlamentin kantaa. Hänen mukaansa parlamentti korjasi komission ehdotusta avoimuutta suosivaan suuntaan.

Pietikäinen toimi ryhmänsä (EPP-ED) vastuuhenkilönä perussopimusvaliokunnassa (AFCO), joka oli toinen mietintöä käsitellyt valiokunta.

- Komissio perääntyi ehdotuksessaan anteeksiantamattomasti asiakirjojen avoimuuden periaatteesta. Erityisen ongelmallisia komission ehdotuksessa olivat asiakirjan ahdas määritelmä ja jäsenvaltioiden periaatteessa lähes rajaton valta päättää niiden unionille toimittamien asiakirjojen julkisuudesta, totesi Pietikäinen.

Hän pahoittelee joidenkin jäsenmaiden ja näistä maista tulevien meppien nuivaa suhtautumista ja suoranaista pelkoa avoimuuden lisääntymistä kohtaan.

Kerro kaverille

Politiikka

Tulosta