Pikavippien hallitsematon käyttö johtaa ongelmiin

HJ, 26.2.2009

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan kotitalouksien velkaongelmat näyttävät kuluvan vuosikymmenen lopulla erilaisilta kuin 90-luvun laman jälkeen. Taustalla on hallitsematon vakuudettomien kulutusluottojen kuten pikavippien käyttö.

Eniten vakuudettomia kulutusluottoja käyttävät selvityksen mukaan pienituloiset, mutta niitä käytetään myös muissa ikä- ja väestöryhmissä. Vaikka yksittäiset velat ovat yleensä pieniä, voi velkojen kokonaissumma nousta lähelle 100 000 euroa ilman ainuttakaan pankkilainaa. Myös velkojia on usein runsaasti.

Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta erityisesti ovat lisääntyneet merkinnät henkilöä kohden eli ongelmat kasautuvat. Eniten merkintöjä on keski-ikäisillä, mutta ne ovat lisääntyneet etenkin nuorten ja eläkeikää lähestyvien keskuudessa.

Selvityksessä pidetään huolestuttavana ryhmänä vähän koulutettuj nuoria aikuisia, jotka saattavat velkaongelmiensa takia menettää motivaation kouluttautua tai siirtyä työelämään.

Taustalla monia tekijöitä

Luotoilla hankitaan muun muassa normaaliin elämään kuuluviksi katsottuja kulutustuotteita yli varojen sekä maksetaan vanhoja velkoja. Joukossa on myös köyhiä, jotka ottavat pikavippejä elämisen perustarpeisiin, mikä rajoittaa toimeentulotuen saamista. Rahapelaaminen ja mielenterveysongelmatkin vaikuttavat lisääntyneiden velkaongelmien taustatekijöinä.

Sosiaaliavustuksiin tai muuhun apuun turvautumisen sijasta moni paikkaa taloutta ja selvittää maksuvaikeuksia mieluiten helposti saatavilla kulutusluotoilla.

Apua velkaongelmiin haetaan usein liian myöhään, ja velkaongelmaisten taloudenhoidossakin on usein avuttomuutta. Useiden luottokorttien sekä luottotilien ja maksutapojen hallitseminen tuottaa monille ongelmia. Elämänhallintaongelmat huomioon ottavalle talousneuvonnalle olisikin selvityksen mukaan suurta tarvetta.

Kenen on vastuu

Taantuma voi selvityksen mukaan hillitä turhaa kulutusta, mutta selvityksessä arvioidaan, että vakuudettomien luottojen tarjontajärjestelmä on "rakenteistunut" ostamiskulttuuriin.

Selvityksessä herätelläänkin kysymystä vastuun jakautumisesta velallisen, palvelujärjestelmän, luotonantajien ja velkojien kesken. Kyse on kansalaisten kyvyttömyydestä toimia tasavertaisina sopimuskumppaneina pirstonaisilla luottomarkkinoilla, jossa luotontarjoajat ovat ovat taloudelliseen hyötyyn tähtääviä alansa ammattilaisia.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti viime syksynä oikeustieteen tohtori Kirsti Rissasen selvityshenkilöksi tekemään arvion talous- ja velkaneuvonnasta. Arvio luovutttiin torstaina työministeri Tarja Cronbergille (vihr.). Selvitys on osa arvion taustamateriaalia.

Kerro kaverille

Talous

Tulosta