Kansallinen avaruusstrategia nostaisi pientä toimialaa

Suomi halutaan kaukokartoituksen edelläkävijäksi

PP, 3.3.2009

Suomi halutaan edelläkävijäksi kaukokartoituksessa, satelliittipaikannuksessa sekä teknologian kehityksessä, linjaa ministeri Mauri Pekkariselle (kesk.) tiistaina luovutettu kansallinen avaruusstrategia vuosille 2009-2011. Avaruusteollisuus työllistää Suomessa vain noin 150 henkilöä.

Avaruusasiain neuvottelukunnassa luodun strategian mukaan avaruusteknologian sovellukset pyritään saamaan entistä monipuolisemmin käyttöön eri toimialoilla. Erityisen hyvät mahdollisuudet teknologian hyödyntämiseen ovat ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen riittävyyteen, turvallisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin liittyvien globaalien muutosten tutkimuksessa.

Avaruustoiminnan mahdollisuudet halutaan hyödyntää parantamaan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kehitettäessä globaalia liiketoimintaa. Tavoitteena on saada Suomi edelläkävijäksi avaruustoiminnan tietyillä, valituilla alueilla. Näitä ovat erityisesti kaukokartoitus, satelliittipaikannus ja teknologian kehitys.

Keinona, jotta tavoitteisiin päästään, esittää neuvottelukunta avaruustoiminnan rahoituksen lisäämistä. Oman tutkimuksen lisäämisen ohella on osallistuttava aktiivisesti myös kansainvälisiin ohjelmiin. Lisäksi ehdotetaan erillisen kansallisen toimeenpanosuunnitelman käynnistämistä.

Suomi on ollut Euroopan avaruusjärjestön täysjäsen vuodesta 1995. Suomi osallistuu ESA:n ohjelmiin, joissa kehitetään kaukokartoitusta, satelliittitietoliikennettä ja navigointia sekä avaruusteknologiaa ja avaruustiedettä. Suomen osuus ESA:n 3,2 miljardin euron budjetista on 15 miljoonaa euroa. Suomi ei ole osallistunut kantorakettien kehitykseen eikä miehitettyjen lentojen ohjelmiin.

Kaikkiaan Suomen julkinen panostus avaruusalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan oli viime vuonna noin 50 miljoonaa euroa. Tästä Tekesin osuus oli noin 20 miljoonaa euroa.

Miniatyyriteollisuudenala

Neuvottelukunnan mukaan osuus on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Euroopan pienimpiä. Toisaalta myös avaruuslaitteita valmistava teollinen toiminta on meillä miniatyyrikokoa. Vuonna 2007 sen liikevaihto oli vain 15 miljoonaa euroa ja ala työllisti noin 150 henkeä.

Suomalaisia avaruusteknologian suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuvia yrityksiä on noin 20. Yritysten asema on yleensä alihankintaverkoston kolmannella tasolla. Avaruustoiminnasta syntyvien välillisten vaikutusten arviointi on strategiaraportin mukaan kehittymätöntä.

Kaukokartoitukseen yksityisiä palveluita

Yksityinen yritystoiminta kaukokartoitusalalla on vähäistä eikä ole merkittävästi kasvanut, todetaan strategiassa. Tästä syystä strategian huomio keskitetään yksityisten palveluiden kehittämiseen.

Tärkeimmät kaukokartoituspalveluiden tuottajat ovat valtion sektoritutkimuslaitokset, jotka palvelevat usein oman ministeriönsä toimialan tarpeita.

Tällaisia ovat muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen tekemä valtakunnan metsien inventoinnin satelliittitulkinta, Merentutkimuslaitoksen jääpalvelu, Suomen Ympäristökeskuksen maankäyttökartoitukset sekä sisävesien laadun ja lumipeitteen seurannan palvelut. Ilmatieteen laitos tuottaa normaaleiden sääpalveluidensa lisäksi myös esimerkiksi UV-säteilypalvelua ja lumipalveluita.

Valtakunnan metsien inventoinnin avulla tehtyjä satelliittitulkintoja myydään myös kaupallisesti. Myös osaa jääpalvelun tietotuotteita ja palveluja myydään kaupallisesti. Kaukokartoitusalan palvelut toimivat julkisella taholla kohtuullisen hyvin jo nyt.

Kerro kaverille

Talous

Tulosta