Kaivoshankkeista voimaa Pohjois- ja Itä-Suomeen
HJ, 5.3.2009
Pohjois- ja Itä-Suomen kaivoshankkeiden arvioidaan tuoreessa tutkimuksessa tukevan voimakkaasti alueiden talouden kehitystä. Kaivosalasta voi kehittyä merkittävä uusi toimiala Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Taloudellisen kasvun kannalta vaikuttavimmat kaivoshankkeet ovat Pajala-Kolari, Sokli ja Talvivaara, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemässä tutkimuksessa Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Pajala-Kolarin, Soklin ja Talvivaaran pitkän tähtäimen vaikutus maakunnan talouskasvuun olisi 1–3 prosenttia yli ennakoidun normaalikehityksen. Muiden tutkimuksessa mukana olleiden hankkeiden eli Kevitsan, Kylylahden, Pampalon, Suurikuusikon, Laivakankaan ja Läntän vaikuttavuus olisi 0,1–0,7 prosentin välillä. Tutkimuksessa todetaan, että kaivokset toisivat toteutuessaan huomattavan määrän uusia työmahdollisuuksia. Työpaikkoja syntyisi kaivosten sijaintialueiden lisäksi myös niiden ulkopuolella. Sekä Pajala-Kolarin että Soklin kaivoshankkeiden työllisyysvaikutuksiksi arvioidaan vuosittain noin tuhat henkilöä ajanjaksolla 2010–2014. Talvivaaran vaikutus olisi vuosittain noin 1 200. Kevitsan, Kylylahden ja Suurikuusikon kaivoshankkeiden kokonaisvaikutus olisi korkeimmillaan noin 400–600 henkeä vuodessa. Muiden hankkeiden työllisyysvaikutus olisi 100–300 henkeä vuodessa. Kaivosalan kasvu Pohjois- ja Itä-Suomessa ei tutkimuksen mukaan ratkaisisi kokonaan maakuntien taloudellisia ongelmia. Se loisi kuitenkin myönteistä kehitystä sijaintialueillaan, joista monet ovat pitkään kärsineet heikosta tuotannon ja työllisyyden kehityksestä. Myönteisen kehityksen ehtona tosin on, että metallien hinnat eivät taantuman myötä laske kannattavuusrajan alapuolelle liian pitkäksi aikaa.
Kuvassa Talvivaaran kaivosalue heinäkuussa 2007 ennen kaivostoiminnan alkua. Metallien tuotanto Talvivaarassa alkoi viime vuonna.
|
Pääkirjoitus
