Verkkouutiset - Arkisto - Munalisä yhä ekonomien palkka-arkea

Samanlaisessa työssä, samalla koulutuksella ja kokemuksella ei nainen yhä edelleenkään saa samaa palkkaa kuin mies, jos on ekonomi 2000-luvun Suomessa. Yksityisellä sektorilla miesten palkkaylivoima on lähes 12 prosenttia eikä tilanne ole muuttunut siitä, kun Ekonomiliitto SEFE tutki asiaa kolme vuotta sitten.

Pomoportaassa ero on vieläkin isompi: 18 prosenttia. Sen sijaan valtiolla palkkaerot ovat merkittävästi pienentyneet, kertoo SEFE:n kehitysjohtaja Anja Uljas (kuvassa alla).

Valtiolla ekonomi tienaa selvästi vähiten: palkat jäävät seitsemän prosenttia jälkeen yksityissektorin palkoista. Vuosina 2005-2008 palkkaepätasapaino on kuitenkin kaventunut selvästi, kertoo Uljas ja pitää yhtenä syynä VALPAS-ohjelmia, joilla on tehty uusia vaativuusluokituksia sekä lisärahan saamista valtion palkkaukseen. Siitä ekonomit ovat hyötyneet, hän arvelee.

Kunnissa toiseen suuntaan

Kuntasektorilla ekonomien palkkakuilu yksityissektoriin verrattuna on sen sijaan kasvanut: palkkaero oli vuonna 2005 seitsemän prosenttia, nyt se on kymmenen. Suurin sektorien välinen ero on johdon palkoissa: kuntapuolella palkat ovat viidenneksen pienemmät.

Kunnissa organisaation koko vaikuttaa palkkatasoon: pienissä kunnissa on vähemmän varaa maksaa isoja palkkoja. Jonkin verran palkkaeroja selittävät määräaikaiset työsuhteet, joissa on enemmän naisia kuin miehiä. Kunnissa työaika on myös lyhyempi kuin valtiolla.

Ekonomiliitto on linjannut, että kunnat tarvitsisivat lisää liiketoiminta- ja talousosaamista. Palkkatilastojen mukaan kuntien kilpailukyky sekä valtioon että yksityisiin yrityksiin verrattuna ei ole paras mahdollinen.

Loput on mysteeriä

SEFE on pyrkinyt avaamaan palkkaerojen syitä, koska liiton mukaan reilu ja läpinäkyvä palkkaus on jäsenistönkin etu. Sukupuolten kokonaispalkkaeroa selittävä malli selittää vain osan erojen syitä. Tärkein on asema organisaatiossa: miehet ovat korkeammalla hierarkiassa. Miesekonomien työaika on myös hieman naisia pitempi, tulospalkkaus on heillä hieman yleisempää ja toimiala selittää hieman, kertoo Uljas.

Kokemusvuosia olivat tutkituissa tapauksissa miehillä hieman enemmän ja miehet olivat hieman naisia enemmän Helsingin seudulla töissä, missä palkat ovat paremmat kuin muualla.

Sen sijaan SEFE ei ole löytänyt syitä, miksi miesten palkkaetumatka on edellä mainitut syyt huomioonottaenkin 12 prosenttia suurempi. Arvailuja kyllä on, kuten että naiset eivät uskalla puhua tai pyytää, hän pohtii.

Totta ainakin on, että alkupalkat eroavat jo paljon toisistaan. Työpaikan vaihtokin näyttää hyödyttävän miehiä enemmän kuin naisia: miesekonomien palkat nousevat enemmän. He uskaltavat ehkä pyytää enemmän ja vaihtaa rahan takia paikkaa, otaksuu Uljas.

Jatkoa edellisille selvityksille

SEFE:n palkkaepätasapainoa selvittävä tutkimus tehtiin viime vuoden lokakuussa 4800 ekonomilta kerätyn palkka-aineiston tiedoista.

Asiaa selvitettiin valtio- ja kuntasektorilla yksityiseen sektoriin verrattuna sekä miesten ja naisten välistä palkkaeroa yksityis- ja valtiosektoreilla. Vastaavat selvitykset on tehty vuosina 1998, 2002 ja 2005.