PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Tiede 

Herpes voi vaikuttaa MS-taudin syntyyn

PP, 20.1.2009


Ihmisen herpesvirus HHV-6 saattaa olla yhteydessä joidenkin keskushermoston sairauksien kehittymiseen. Erityisesti virus näyttäisi liittyvän MS-tautiin, osoittaa Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastettava väitöstutkimus.

Ihmisen herpesvirus 6 (HHV-6), joka eristettiin vuonna 1986, kuuluu beeta-herpesvirusten ryhmään ja esiintyy kahtena eri alatyyppinä. HHV-6B:n on todettu aiheuttavan vauvarokkoa; HHV-6A:n taas ei ole kiistattomasti osoitettu aiheuttavan mitään tautia, vaikkakin se on yhdistetty keskushermoston sairauksiin, kuten aivotulehdukseen ja MS-tautiin.

FM Oskari Virtanen tutki väitöstyössään HHV-6-viruksen ja kahden sen alatyypin aiheuttamia keskushermostoinfektioita. Keskeisenä tavoitteena oli tutkia HHV-6:n osuutta MS-taudin synnyssä ja kehityksessä.

Virtanen tutki HHV-6-proteiinien esiintymistä MS-tautia sairastaneiden potilaiden aivokudosnäytteistä ja vertasi tuloksia verrokkipotilaiden aivokudoslöydöksiin. HHV-6-vasta-aineita todettiin 70 prosentilla MS-potilaiden näytteistä, kun verrokeilla luku oli 30 prosenttia.

HHV-6A-tyypin vasta-aineita löytyi useammin ja suurempina pitoisuuksina MS-tautia sairastavien potilaiden seerumista kuin verrokeilla. Aivo-selkäydinnesteestä löytyi HHV6-vasta-aineita kolmelta kliinisesti varmistetulta ja neljältä mahdolliselta MS-potilaalta, kun taas verrokkiryhmässä keneltäkään ei löytynyt näitä vasta-aineita aivo-selkäydinnesteestä.

Tulokset viittaavat siihen, että MS-potilailla saattaa olla aktiivinen tai krooninen HHV-6-infektio, joka vaikuttaa MS-taudin syntyyn ja kehitykseen, väittelijä toteaa.

Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että HHV-6 voi olla joidenkin keskushermoston infektiosairauksien aiheuttaja tai ainakin myötävaikuttaa niiden kehittymiseen. Erityisesti virus näyttää liittyvän MS-tautiin, vaikka sen rooli taudin synnyssä ja kehityksessä vaatii lisäselvittelyä.

- HHV-6 on kuitenkin syytä ottaa huomioon laajemminkin, kun tutkitaan keskushermoston sairauksia, joiden aiheuttajaa ei tunneta, Virtanen sanoo.

FM Oskari Virtasen väitöskirja tarkastetaan perjantaina 23. tammikuuta Helsingin yliopistossa.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake