Säännöllinen liikunta suojaa dementialta ja Alzheimerin taudilta

SH, 21.1.2009

Liikunnan säännöllinen harrastaminen pienentää riskiä sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin vanhemmalla iällä. Liikunnan ja dementian yhteyttä selvitettiin Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa, jonka mukaan säännöllinen liikunta keski-iässä suojaa dementialta 20-30 vuotta myöhemmin.

- Viimeistään keski-iässä kannattaa kiinnittää huomiota liikunnan merkitykseen dementian ennaltaehkäisyssä. Liikkumistavat opitaan kuitenkin usein lapsuudessa ja nuoruudessa eli silloin olisi jo hyvä oppia harrastamaan liikuntaa. Liikkuminen on tärkeää koko elämänkaaren aikana, ja etenkin vanhusten kohdalla säännöllinen liikunta tuottaa tuloksia, toteaa akatemiatutkija, Kuopion yliopiston ja Tukholman Karoliinisen instituutin dosentti Miia Kivipelto.

Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan säännöllinen liikunta keski-iässä puolittaa riskin sairastua dementiaan myöhemmällä iällä. Alzheimerin kohdalla liikunnasta on vielä enemmän apua, sillä se pienentää sairastumisriskiä jopa 60 prosenttia.

- Riskin pieneneminen oli erittäin selvää etenkin niillä henkilöillä, joilla on geneettinen alttius sairastua Alzheimeriin. Liikunnan avulla voi pienentää ja ehkäpä poistaa riskialttius.

Aivot tykkäävät tanssista

Kaikella liikunnalla on positiivisia vaikutuksia aivojen terveyteen. Tutkimusten avulla on yritetty tarkentaa, onko jokin laji aivojen kannalta paras.

Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että hyviä tuloksia saadaan aikaan, kun liikuntaa harrastetaan 2-3 kertaa viikossa vähintään puolen tunnin ajan. Liikkumisen tulee olla niin intensiivistä, että se hengästyttää ja hikoiluttaa hiukan.

- Tutkimusten mukaan muun muassa kävely ja sauvakävely ovat edistävät aivojen terveyttä. Eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa puolestaan todettiin, että aivojen kannalta paras liikuntamuoto on tanssiminen, Kivipelto kertoo.

- Meistä tutkijoista tulos tuntui aluksi yllättävältä, mutta tarkemmin ajateltuna niinhän se on. Tanssimisessa yhdistyvät fyysinen aktiivisuus, sosiaalisuus ja hauskuus, ja siinä täytyy vähän käyttää älyllistä kapasiteettia miettiessään, mitä askeleita ottaa seuraavaksi.

Kivipelto neuvoo kokeilemaan eri liikuntalajeja ja etsimään niiden joukosta itselle sopivan liikuntamuodon ja –tason.

- Etenkin vanhemmalla iällä on tärkeää löytää omalle kunnolle sopiva taso, jossa liikunta on riittävän intensiivistä, mutta ei kuitenkaan liian rasittavaa.

Liikunnalla voidaan vähentää lääkitystä

Suomen Akatemian rahoittaman dementiatutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vanhustenhoidossa, ja ne antavat lisätukea sille, että liikunta on hyvä ottaa mukaan jokapäiväisiin asioihin.

- Hoitolaitoksissa asuville vanhuksille on tarjolla harrastusmahdollisuuksia, mutta yksin asuvilla ei välttämättä ole mahdollisuutta lähteä liikkumaan, eikä yksin tule usein edes lähdettyä, Kivipelto toteaa.

Liikunnan positiiviset vaikutukset jäävät usein lääkehoidon varjoon etenkin niiden vanhusten kohdalla, joilla on jo muistihäiriöitä tai dementiaa. Rauhoittavien lääkkeiden käyttöä voidaan kuitenkin vähentää dementiapotilailla, kun liikunta otetaan mukaan päivittäiseen ohjelmaan.

Määräävätkö lääkärit siis jatkossa lääkkeiden sijasta tanssitunteja?

- Tätä on jo testattu, ja tulokset ovat olleet yllättävän hyviä. Musiikki ja sen tahtiin liikkuminen rauhoittavat potilaita, ja lääkkeiden käyttöä voidaan pienentää huomattavasti, Kivipelto toteaa.

Kerro kaverille

Tiede

Tulosta