Löytö edistää Parkinsonin ja Alzheimerin taudin hoitomuotojen kehitystä

Banaanikärpäsestä onnistuttiin eristämään hermokasvutekijä

SH, 23.1.2009

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin ja biotieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat löytäneet banaanikärpäsen hermoston kehitykseen olennaisella tavalla vaikuttavan hermokasvutekijän. Selkärangattomilta eläimiltä ei ole kyetty aiemmin eristämään hermokasvutekijöitä.

Tuoreessa tutkimuksessa dosentti Tapio Heinon tutkimusryhmässä työskentelevä tutkija Mari Palgi osoittaa, että MANF- ja CDNF-geenejä vastaava kärpäsgeeni on aivan olennainen kärpäsyksilön dopamiinivälitteisten hermosolujen kehitykselle. Dopamiinivälitteisten hermosolujen säikeet puuttuivat lähes kokonaan niiltä kärpäsmutanteilta, joilta tämä geeni puuttui.

Kärpäsmutantit kuolivat varhaisessa kehitysvaiheessa, mutta kuolleisuus pystyttiin estämään tuomalla normaaligeeni, tai jopa vastaava ihmisen MANF-geeni, takaisin vaurioituneen geenin tilalle. Tästä pääteltiin, että tutkittu hermokasvutekijä on säilynyt muuttumattomana evoluution kuluessa.

Hermokasvutekijät vaikuttavat hermosolujen elonjäämiseen ja esimerkiksi muistin sekä oppimisen kannalta tärkeisiin yhteyksiin. Niiden odotetaan edistävän hermoston rappeutumista aiheuttavien sairauksien, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudin, hoitomuotojen kehitystä.

Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) soveltuu ihmistautien mallinnukseen, sillä jopa 70 prosentille sen geeneistä löytyy ihmisvastine. Nyt löydetty hermokasvutekijä (DmMANF) on banaanikärpäsen vastine professori Mart Saarman tutkimusryhmän aiemmin julkaisemille nisäkkäiden MANF- ja CDNF-hermokasvutekijöille.

Banaanikärpänen soveltuu erinomaisesti myös MANF- ja CDNF-perheen geenien vielä tuntemattomien toimintatapojen tutkimiseen.

Tutkimus on julkaistu Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehdessä.

Kerro kaverille

Tiede

Tulosta