PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Tiede 

Tyky-toiminta vähentää sairauspoissaoloja

IKK, 26.1.2009


Työhyvinvointitoiminta vaikuttaa merkittävästi työntekijän hyvinvointiin ja työkykyyn, osoittaa Valtiokonttorissa tehty tutkimus. Kuntoutuksella voidaan vähentää sairauspoissaoloja, nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Valtiokonttorissa arvioitiin työhyvinvointitoiminnan vaikutusta hyvinvointiin työssä ja työkykyyn sekä kuntoutuksen vaikutusta työntekijän sairauspoissaoloihin, työhön paluuseen ja työkyvyttömyyseläkkeisiin tutkimalla 35 vuoden ajalta kansainvälissä lääketieteellisissä ja psykologisissa julkaisuissa olleita kuntoutusta (rehabilitation) ja työhyvinvointitoimintaa (work health promotion) käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita.

Tutkimusaineisto osoitti, että työhyvinvointitoiminta vähentää selvästi sairauspoissaoloja ja lisää työkykyä. Lisäksi työhyvinvointitoiminta näyttää parantavan henkistä hyvinvointia. Erilaiset työhön paluu-ohjelmat lyhentävät pitkiä sairauspoissaoloja ja monimuotoinen kuntoutus vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Varhaiskuntoutus näyttää vähentävän sekä sairauspoissaoloja että työkyvyttömyyseläkkeitä. Varhaiskuntoutuksella tarkoitetaan työssäoloaikana toteutuvia kuntoutustoimenpiteitä työntekijöille, joilla on haittaavia oireita, mutta ei diagnosoitua sairautta.

Tutkimustuloksissa korostui se, että työhyvinvointitoiminnan pitäisi kohdistua sekä fyysiseen että psykososiaaliseen työympäristöön. Liikunta, elintavoista ja ergonomiasta huolehtiminen ovat tehokkaita työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitäviä toimenpiteitä.

Koulutus ja psykologiset toimet yksinään käytettyinä eivät vaikuta riittäviltä työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.

Työpaikka mukaan kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn

Tutkimuksen mukaan yksittäisellä kuntoutustoimenpiteellä voidaan saada myönteisiä vaikutuksia aikaan oireiden varhaisessa vaiheessa, mutta myöhemmässä vaiheessa se menettää tehonsa, mikäli sitä käytetään ainoana kuntoutusmuotona.

Mikäli työntekijällä on pitkäaikainen työkykyä alentava sairaus, vika tai vamma tarvitaan monimuotoista lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta, silloin kun tavoitteena on vähentää pitkittyviä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Työpaikan on ehdottomasti oltava mukana kuntoutusprosessissa.

Näin tutkittiin

Työhyvinvointitoimintaa koskevia artikkeleita tutkimuksessa oli mukana 1 312. Tarkempaan analyysiin niistä valittiin tutkimuskriteerien mukaisesti 46 artikkelia.

Kuntoutusta koskevia artikkeleita tutkimusaineistossa oli 576. Niistä tarkempaan analyysiin valittiin 45 artikkelia.

Työhyvinvointipyramidimallin mukaista kuntoutusta koskeva arviointitutkimus on julkaistu eurooppalaisessa Journal of Rehabilitation Medicine -lehdessä ja työhyvinvointitoimintaa koskeva artikkeli amerikkalaisessa Journal of Environmental and Occupational Medicine- lehdessä.

Tutkimukset ovat osa laajempaa kuntoutusta, työhyvinvointitoimintaa ja johtamista arvioivaa tutkimusprojektia. Projektin vetäjänä toimii ylilääkäri Anne Lamminpää Valtiokonttorista ja päätutkijana epidemiologi Jaana Kuoppala.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake