Painonpudotus ja lisäliikunta voivat parantaa uniapnean

RUOKATIETO, 10.2.2009

Ohjattu elämäntapainterventio on tehokas ja pysyvä hoitomuoto suurimmalle osalle lievää uniapneaa sairastavista potilaista. Saavutetut hyödylliset vaikutukset säilyivät myös seurannassa.

American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus on ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa painon lasku ja elämäntapojen muutokset kiistatta osoittivat uniapneaoireiden korjaantumisen. Lisäksi valtimotautien riski pieneni.

Tutkimus toteutettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa yhteistyössä Kuopion yliopiston, Skogbyn Unitutkimuskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen kanssa. Tutkimusaineisto koostui vuosina 2004 - 2006 Kuopion yliopistolliseen sairaalaan uniapneaepäilyn takia lähetetyistä potilaista.

Potilaat olivat työikäisiä, ylipainoisia ja sairastivat lievää uniapneaa. Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään, elämäntapahoitoon tai seurantaryhmään. Elämäntapahoito kesti vuoden ja sen tavoitteena oli potilaiden painonpudotus muuttamalla ruokavaliota terveellisemmäksi ja lisäämällä hyötyliikuntaa.

- Ylipaino on uniapnean suurin riskitekijä. Asiasta ei ole kuitenkaan tehty yhtään kunnollista tutkimusta tähän mennessä. Uniapnea kehittyy yleensä hiljalleen, mutta myöskään uniapnean hoitoon aikaisessa vaiheessa ei ole toistaiseksi kiinnitetty riittävää huomiota, toteaa tutkimusjohtaja Henri Tuomilehto.

Myös sokeri- ja rasva-aineenvaihduntahäiriöt korjaantuivat

Painonpudotuksen vaikutuksia mitattiin yöllisellä unirekisteröinnillä sekä potilaan kokemilla oireilla. Lisäksi selvitettiin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyviä seikkoja.

Tutkimuksessa havaittiin, että painonpudotus on tehokas hoito lievää uniapneaa sairastaville ylipainoisille potilaille. Samanaikaisesti uniapnean ja siihen liittyvien oireiden paranemisen myötä havaittiin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntahäiriöiden korjaantuminen sekä edullisia sydänvaikutuksia. Moni elämäntaparyhmän potilaista pystyi lisäksi lopettamaan verenpaine-, kolesteroli- ja diabeteslääkityksensä seurantajakson aikana.

Tuomilehdon mukaan uniapnea on jo nyt kansantauti, joka koskettaa pääosin työikäistä väestöä. Sitä potee jopa 150 000 suomalaista. Yleistyvä lihavuus on merkittävin tekijä sekä uniapnean että sen liitännäissairauksien synnyssä. Hän pitää oletettavana, että uniapnea, tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti lisäävät toistensa haitallisia vaikutuksia vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien synnyssä.

- Ylipainoisille potilaille elämäntapojen muuttaminen ja liikunnan lisääminen on ensisijainen hoitomuoto. Tutkimuksemme seuranta-aika on yksi vuosi, eikä elämäntapainterventiolla saavutettujen muutosten pysyvyyttä vielä tiedetä. Jo nyt tulisi suhtautua selvästi aktiivisemmin tämän suuren potilasryhmän hoitoon, Tuomilehto toteaa.

Nyt julkaistut tulokset ovat osa käynnissä olevaa laajempaa uniapneatutkimusta Kuopion yliopistossa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Kerro kaverille

Tiede

Tulosta