Tundralta paljastui uusi kasvihuonekaasujen lähde

SH, 16.2.2009

Tutkijat ovat löytäneet tundralta aiemmin tuntemattoman, voimakkaan dityppioksidin lähteen. Dityppioksidi on hiilidioksidin ja metaanin jälkeen kolmanneksi merkittävin kasvihuonekaasu, jonka pitoisuus ilmakehässä kasvaa aiheuttaen ilmaston lämpenemistä.

Kuopion yliopiston, Helsingin yliopiston ja Komin tiedekeskuksen tutkijat mittasivat typpioksiduulin vapautumista Luoteis-Venäjällä Komin tasavallassa sijaitsevalla tundralla kesällä 2007. He havaitsivat, että kasvittomat turvepinnat, niin sanotut turvekehät, päästävät läpi kasvukauden ilmakehään suuria määriä dityppioksidia. Kasvillisuuden peittämiltä turve- tai kivennäismailta dityppioksidia ei vapaudu.

Tundran dityppioksidipäästöjä luultiin merkityksettömiksi

Tähän mennessä suurimmat dityppioksidipäästöt on mitattu tropiikista ja maatalousmaista, kun taas tundran dityppioksidipäästöjen on oletettu olevan merkityksettömän pieniä.

Turvekehien dityppioksidipäästöt ovat yhtä suuria kuin mitä on mitattu maatalousmaissa pohjoisella havumetsävyohykkeellä. Maatalousmaiden suuret dityppioksidipäästöt ovat seurausta ihmisen toiminnasta, lannoituksesta ja maan muokkauksesta, kun taas turvekehien dityppiokisidipäästöt ovat luonnollisten routimiseen liittyvien fysikaalisten prosessien aikaansaamia.

Turvekehien muodostuminen riippuu ilmasto-olosuhteista

Halkaisijaltaan noin 20 metrin suuruiset kasvittomat turvekehät ovat syntyneet jäätymis- ja sulamisprosesseissa, jotka sekoittavat maa-ainesta ja estävät siten pysyvän kasvillisuuden muodostumisen. Tämä kryoturbaatioksi kutsuttu ilmiö tunnetaan arktisilta alueilta ympäri maapalloa. Maan sekoittuminen rikkoo sen pintakerroksen ja syntyy muodoltaan säännöllisiä paljaan maan laikkuja, joista turvekehät ovat yksi esimerkki.

Koska turvekehien muodostuminen riippuu ilmasto-olosuhteista, niiden pinta-ala ja sitä kautta dityppioksidin kokonaispäästö tulevat reagoimaan ilmastonmuutokseen. On olemassa näyttöä siitä, että lämpeneminen saattaa lisätä kryoturbaatiota arktisilla alueilla, mikä kasvattaisi turvekehien kokonaispinta-alaa ja niiden dityppioksidipäästöjä.

Arvio dityppioksidin määrästä tehtiin sateliittikuvien perusteella

Tutkimusryhmä arvioi satelliittikuvien avulla turvekehien nykyisen peittävyden tundralla, minkä perusteella tehtiin arvio koko tundralta vapautuvan dityppioksidin määrästä ja ilmakehällisestä merkityksestä.

Jo tällä hetkellä turvekehien ilmastoa lämmittävä vaikutus vastaa neljää prosenttia arktisten metaanipäästöjen lämmitysvaikutuksesta. Näiden uusien havaintojen jälkeen on selvää, että arvioitaessa tundran ja ilmaston välistä vuorovaikutusta on tästä lähtien huomioitava hiilidioksidin ja metaanin lisäksi myös dityppioksidi.

Tundran dityppioksidipäästöjä käsittelevä tutkimus kuuluu kansainväliseen EU-rahoitteiseen CARBO-North projektiin, jossa tutkitaan Pohjois-Venäjän hiilitasetta.

Tutkimus on julkaistu Nature Geoscience -lehdessä.

Kerro kaverille

Tiede

Tulosta