Milloin Australia kuivui aavikoksi?

NINA MÄKI-KIHNIÄ, 21.2.2009

Kuinka vanhoja aavikot ovat? Milloin kasvillisuus alkoi väistyä ja tuuli kasata jähmeitä hiekka-aaltoja? Kuiville seuduille tyypillisiä pinnanmuotoja on vaikea ajoittaa, mutta dyyneistäkin voidaan kairata näytteitä vähän samaan tapaan kuin jäätiköistä. Aavikon arkistoihin on hautautunut maapallon ilmastohistoriaa.

Australian aavikot kuuluvat läntisen Tyynenmeren ilmastosysteemiin, samaan kuin itä-Aasian monsuunit. Aasiassa kuivat alueet selittyvät kätevästi Tiibetin ylängön ja Himalajan kohoamisella, mutta miten on Australiassa? Mantereesta lähes puolet (40 %) jää aavikkojen alle.

Suuri Simpsonin aavikko sijaitsee Australian keskellä, ja sen tunnusomainen piirre on mantereen muillekin aavikoille tyypillinen pitkittäisdyyni. Kymmenien kilometrien pituiset hiekka-aallot, jotka tuuli on kasannut kvartsivoittoisesta hiekasta, kohoavat 10-14 metrin korkeuteen, kilometrin, puolen päässä toisistaan.

Suomalaisiin silmiin erikoiselta näyttää aavikon punahehkuinen sävy – hohde lähtee hiekanjyvien punaisesta hematiittipinnasta.

Dyynejä ajoitetaan kairanäytteistä

Tutkija Toshiyuki Fujioka (Australian National University) ryhmineen kairasi dyyneiltä yhdeksän näytettä – samaan tapaan kuin tankoja porataan jäätiköistä. Tuloksista kertoi Amerikan geologinen seura (GSA) Geology-julkaisussaan.

Kairanäytteissä havaittiin selviä kerroksia. Dyynit eivät olekaan tasajakoista hiekkaa pinnasta pohjaan. Poikkeavat horisontit tulkittiin aavikoitumisen "luodevaiheiksi" – hetkiksi, jolloin dyynien vaellus on pysähtynyt ja levolliselle pinnalle on ehtinyt kasautua kerrosta, paleosolia.

Dyynien ikää ajoitettiin suoraan kahdella tavalla: luminesenssimenetelmällä sekä mittaamalla berylliumin ja alumiinin isotooppisuhdetta.

Ensimmäisessä ikää arvioidaan hiekan kiderakenteeseen loukkuun jääneiden hajoamistuotteiden avulla, mutta tilastoja työstettäessä on huomioitava, että tulos kertoo, milloin hiekka on viimeksi altistunut auringolle. Laskuri nimittäin nollautuu, jos esimerkiksi dyyneissä myllertävät matelijat ja selkärangattomat puskevat hautautuneen hiekanjyvän takaisin taivasalle.

Dyyneillä ikää miljoona vuotta

Kuivuus iski Australiassa ensin mantereen sisäosiin. Australian suurin playa – Amadeus-järvi – kuivui samoihin aikoihin kuin Simpsonin seutu alkoi lakastua.

Viereisten kiviaavikkojen aiemmat ajoitukset antavat ymmärtää, että ilmaston kuivuminen alkoi hillitysti 2-4 miljoonaa vuotta sitten, jolloin ilmasto alkoi viilentyä maailmanlaajuisesti, mutta Simpsonin suorat ajoitukset kertovat, että dyynien kasautuminen käynnistyi oikein tosissaan noin miljoona vuotta sitten. Paleosolit kuitenkin näyttävät, että dyynikenttä on historiansa aikana ollut vuoroin levollinen, vuoroin aktiivinen

Kerro kaverille

Tiede

Tulosta