Univajeella yhteys sydän- ja verisuonitauteihin?
IKK, 2.3.2009
Univaje vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen. Sitä kautta univaje saattaa lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja altistaa jopa ennenaikaiselle kuolemalle, todetaan Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa.
Univaje vaikuttaa erityisesti IL-17 ja CRP tulehdustekijöihin, joiden arvot kohoavat univajeen seurauksena. Tulehdusmuutokset eivät palaudu takaisin normaalille tasolleen hyvin nukuttujen öiden jälkeen, vaan tulehdusmuutokset lisääntyvät kasaantuvasti. Univajeen syinä voivat olla esimerkiksi ylityöt, työperäinen stressi, vuorotyö tai epäsäännölliset työajat. Aikaisemmissa epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että univaje lisää sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä ja sitä kautta kuolleisuutta. Näissä tutkimuksissa ei ole kuitenkaan selvitelty sairastumisen tarkempia mekanismeja. Nyt tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin syy-yhteyksiä univajeen ja sydän- ja verisuonitauteihin liittyvien immunologisten muuttujien välillä. Mielenkiintoisimpana löydöksenä havaittiin tulehdustekijöiden, IL-17 ja CRP, arvojen nousu viiden univajeisen yön jälkeen. Arvot eivät palautuneet perustasolle kahden hyvin nukutun yön jälkeenkään. Näin ollen jatkuva univaje rasittaa immuunijärjestelmää, ja saattaa aiheuttaa pitkäkestoisia immunologisia muutoksia, jotka lisäävät muutoin terveiden ihmisten sydän- ja verisuonitautien riskiä ja heikentävät jo sairastuneiden hoitotasapainoa. Tutkimus toteutettiin laboratorio-olosuhteissa ja siihen osallistuneet olivat terveitä nuoria miehiä. Tutkimuksessa jäljiteltiin univajetta kerryttävää rankkaa työviikkoa, jossa viitenä perättäisenä työpäivänä nukutaan lyhyemmät yöunet (4 tuntia) ja vasta viikonloppuna normaalit yöunet (8 tuntia). Tutkimuksessa oli myös verrokkiryhmä, joka nukkui koko viikon ajan 8 tuntia yössä. Työviikon mittaisen univajeen vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu laboratorio-olosuhteissa. Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto ja EU:n Marie Curie - ohjelma.
|
Pääkirjoitus
