Manga- ja animeharrastus haastaa mediateollisuuden
PP, 5.3.2009
Kymmenettuhannet suomalaisnuoret harrastavat japanilaista populaarikulttuuria. Esimerkiksi manga- ja animeharrastus haastavat niin tekijänoikeuslainsäädännön kuin mediateollisuudenkin. Tampereen yliopistossa on kartoitettu harrastusta, markkinoita sekä niiden globaaleja kytköksiä.
Suuret nuorisojoukot kuluttavat suomessakin japanilaista sarjakuvaa, animaatioelokuvia, videopelejä tai erilaisia oheistuotteita sen kummemmin japanilaista alkuperää ajattelematta. Yksi näkyvimmistä harrastusmuodoista on pukuilu (cosplay) eli animaatio- ja sarjakuvahahmoiksi pukeutuminen, jonka harrastajia Suomessa on mahdollisesti jopa kymmenen tuhatta. Animaatioelokuvien (anime) ja sarjakuvien (manga) harrastajajoukot ovat vieläkin suurempia. Vaikka japanilaisen populaarikulttuurin buuminomainen, näkyvä murtautuminen valtajulkisuuteen tapahtui jo muutama vuosi sitten, kasvaa suosio edelleen pikku hiljaa ja melko tasaisesti. Ilmiö on saavuttanut yläasteikäisten keskuudessa pysyvän jalansijan, ja noin 30 prosenttia 15–29 -vuotiaista nuorista ilmoittaa olevansa hyvin kiinnostunut tai jossain määrin kiinnostunut japanilaisesta populaarikulttuurista. Suomessa julkaistaan vuosittain noin 150 suomenkielistä manga-albumia. Lisäksi englanninkielisten albumien kauppa on vilkasta. Suomenkielistä mangaa ostetaan lehtimyyntipisteistä ja marketeista, englanninkielistä verkkokaupoista. Animen tärkein levityskanava on internet, jossa sekä laillisen että tekijänoikeuslakeja rikkovan materiaalin määrä on suunnaton. Tulokset perustuvat Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä valmistuneeseen tutkimukseen, jossa on kartoitettu japanilaisen populaarikulttuurin harrastuskenttää ja markkinoita Suomessa sekä näiden kytköksiä globaaliin ilmiöön. Tutkimusta varten on haastateltu harrastajia, kaupallisten tahojen edustajia ja asiantuntijoita Suomen lisäksi myös Japanissa. Tulokset osoittavat, että japanilainen populaarikulttuuri tuo uusia piirteitä ja muutoksia nuorison kulutuskulttuuriin ja median käyttötapoihin. Nämä muutokset haastavat media-alan toimijat arvioimaan uudelleen mediateollisuuden ja -markkinoiden rakenteita. Haastetuksi tulevat myös kotimainen ja kansainvälinen tekijänoikeuslainsäädäntö.
|