Kirkko teki bisnestä avustusjärjestöjen lahjoituksilla

SH, 12.3.2009

Suomen kirkko sai toisen maailmansodan jälkeen läntisiltä kirkoilta jälleenrakennusapua. Samaan aikaan kun Suomi joutui valvontakomission painostuksesta kieltäytymään Yhdysvaltain tarjoamasta Marshall-avusta, maahan virtasi kirkollisten avustusjärjestöjen välityksellä miljoonien dollarien arvosta tavaraa ja rahaa.

Kirkko onnistui moninkertaistamaan lahjavarat niin kutsutuilla hyväntekeväisyyskaupoilla: se toi maahan tulli- ja verovapaata kahvia ja sokeria ja myi ne eteenpäin huikeilla voitoilla. Järjestelmä liikkui harmaalla alueella, mutta sillä oli viranomaisten hiljainen hyväksyntä.

Hyväntekeväisyyskaupat vaikuttaa olleen ilmiönä laajempi kuin tähän saakka on uskottu. TM Juha Meriläisen väitöskirja osoittaa, että kirkko oli sen merkittävimpiä hyödyntäjiä Suomessa.

Jälleenrakennusavulla poliittiset tarkoitusperät

Jälleenrakennusavulla oli osin poliittiset tavoitteet. Ulkomaiset lahjoittajat pyrkivät muokkaamaan Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ekumeniamyönteisen, kansainvälisesti aktiivisen ja amerikkalaishenkisen kirkon, joka keskittyisi aiempaa enemmän maallikoihin ja sosiaaliseen työhön.

Toisen maailmansodan päätyttyä kirkot olivat huolissaan paitsi miljoonien pakolaisten aineellisesta ja henkisestä selviytymisestä myös koko eurooppalaisen kristinuskon tulevaisuudesta. Yhdysvaltain, Ison-Britannian, Ruotsin ja Sveitsin kirkot käynnistivät mittavia jälleenrakennusohjelmia, joiden kautta toimitettiin tuhansia tonneja vaatteita, ruokaa ja erilaisia avustustarvikkeita sekä huomattavia summia rahaa eurooppalaisille kirkoille.

Pääkohteena oli Saksa, mutta tärkeimpien avustettavien joukkoon lukeutuivat myös Suomen ja Norjan luterilaiset kirkot sekä kylmän sodan kiristymiseen asti Itä-Euroopan protestanttiset vähemmistökirkot.

Tavoitteena kommunismin patoaminen

Humanitaaristen motiivien lisäksi toiminnan takana oli erilaisia ekumeenisia, kirkkopoliittisia ja poliittisia motiiveja. Osa avustustyöstä oli vastareaktiota levittäytyvälle kommunismille. Esimerkiksi Kirkkojen maailmanneuvoston avustustyön päämääränä oli ekumeenisen liikkeen vahvistamisen ohella kommunismin patoaminen.

Luterilaisen maailmanliiton amerikkalaiset jäsenkirkot pyrkivät vankistamaan luterilaista tunnustuskuntaa ja omaa asemaansa siinä, ja ne käyttivät taloudellista vaikutusvaltaansa taitavasti hyväkseen edistäessään päämääriään.

Meriläisen teologian alaan kuuluva väitöskirja Suomi ja Euroopan kirkollinen jälleenrakentaminen 1945-1948 tarkastetaan 21. maaliskuuta Helsingin yliopistossa.

Kerro kaverille

Tiede

Tulosta