PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Tiede 

Sosiaalinen ympäristö muokkaa aivoja - ainakin kaloilla

PP, 16.3.2009


Ei ole sama missä porukassa liikkuu vai liikkuuko porukassa ensikään. Ei ainakaan jos on kala ja kyse on aivojen kehityksestä. Suomalaistutkimuksessa havaittiin, että sosiaalinen ympäristö vaikutti yllättävän voimakkaasti kalanpoikasen aivojen kehitykseen.

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijat havaitsivat, että sosiaalinen ympäristö muovaa kalojen aivoja odotettuakin voimakkaammin.

Tutkimustulokset osoittavat, että ryhmässä kasvaminen vaikuttaa eri tavoin lampi- ja meriympäristöistä kerättyjen poikasten aivojen kehitykseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun populaatioiden väliset erot aivojen muovautuvuudessa yksilönkehityksen aikana on pystytty osoittamaan.

Professori Juha Merilän tutkimusryhmään kuuluva tutkija Abigél Gonda keräsi kymmenpiikkejä (Pungitius pungitius) Itämerestä, Jäämeren lahdelta sekä kahdesta lammesta Suomen ja Ruotsin alueilta. Tutkitut kalapopulaatiot olivat geneettisesti toisistaan selvästi erilaistuneita.

Tutkijat kasvattivat lampi- ja meripopulaatioista kerättyjä poikasia yksikseen ja ryhmäaltaissa. Tavoitteena oli havainnoida sosiaalisen ympäristön aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia kalan aivojen kehitykseen: se tapahtui vertaamalla sekä aikuisen kalan aivojen suhteellista kokoa että viittä eri aivoaluetta.

Ryhmässä kasvaneiden lampipopulaatioista kotoisin olevien kymmenpiikkien aivot jäivät selvästi normaalia pienemmiksi. Lampiolosuhteissa kymmenpiikkien ei ole edullista elellä parvissa, sillä kilpailu ravinnosta olisi liian kovaa. Ryhmäkasvatus aiheutti lampikaloille niin suuren haitan, että niiden aivot jäivät huomattavan pieniksi.

Meristä kerättyjen lajitovereiden kohdalla ryhmässä kasvaneiden yksilöiden aivot kehittyivät aavistuksen yksin kasvaneiden aivoja suuremmiksi, mutta ero oli marginaalinen. Meriolosuhteissa joukkovoima tuo kaloille tarvittavaa suojaa.

Erilaisista elinympäristöistä kerätyt kymmenpiikit olivat samanlaisia siinä, että sosiaalinen kasvuympäristö vahvisti tiettyjen aivolohkojen kehitystä. Yksinään kasvaneilla kaloilla hajuaistista vastaavat aivoalueet kehittyivät nopeasti, ja ryhmässä kasvaneilla puolestaan kehittyivät näköaistista vastaavat aivoalueet.

Lähde: Abigél Gonda, Gábor Herczeg, Juha Merilä: Habitat-dependent and -independent plastic responses to social environment in the nine-spined stickleback (Pungitius pungitius) brain. Proc. R. Soc. B published online before print March 11, 2009

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake