PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Tiede 

Ilmastonmuutos tuo maissipeltoja Etelä-Suomeen

PP, 16.3.2009


Ilmastonmuutoksen myötä maissin viljely säilörehuksi onnistuu tämän vuosisadan aikana laajoilla alueilla Etelä-Suomea, arvioi Maatalouden Tutkimuskeskus tutkimuksessaan.

Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvkukautta ja tuo uusia mahdollisuuksia suomalaiselle viljelylle. MTT:n vetämässä Ilmastonmuutos elintarviketaloudessa -hankkeessa (ILMASOPU) tutkittiin, kuinka nopeasti nykyisten viljelykasvien viljelyalueet voivat laajentua ja miten aivan uudet tai meillä vähän viljellyt kasvit yleistyvät.

- Parin vuosikymmenen kuluttua Oulun korkeudella on mahdollista korjata jopa samankokoisia ohrasatoja kuin Etelä-Suomessa nyt, sanoo tutkimusta johtava professori Pirjo Peltonen-Sainio.

- Lisäksi vähän viljeltyjen lajien, kuten rapsin, herneen ja härkäpavun tuotanto voi kasvaa laajaksi, sillä niiden sadontuottokyky paranee ja ne ovat hyödyllisiä viljelykierrossa.

Syysmuodoista tulee tärkeitä

Talvien leudontuessa, nykyisin syrjässä olevista viljelykasveista syysvehnä ja ruisvehnä yleistyvät ensimmäisinä lähivuosikymmenien aikana. Niiden kilpailuetu on hyvä sadontuottokyky. Syysmuodot ovat tärkeitä tulevaisuudessa, koska niiden talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää yleistyvien syys- ja talvisateiden aiheuttamia eroosio- ja huuhtoumariskejä.

- Kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla Suomen talvet leudontuvat samanlaisiksi kuin nykyään Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Näillä alueilla yleisesti viljellyt, kevätmuotojaan enemmän satoa tuottavat syysrapsi, -ohra ja -kaura rantautunevat myös Suomeen vuosisadan puolivälin jälkeen, Peltonen-Sainio arvioi.

Pellavaa, auringonkukkaa ja maissia

Myös muiden nykyviljelyssämme alihyödynnettyjen lajien, kuten tattarin, pellavan, hampun, auringonkukan ja lupiinin, viljelyedellytykset paranevat kasvukausien lämmetessä.

Uusista lajeista maissin viljely säilörehuksi onnistuu tulevaisuudessa laajoilla alueilla Etelä-Suomea, joskin viljelyvarmasti vasta vuosisadan loppupuolella - jyvämaissin ei vielä silloinkaan.

Ilmastonmuutoksen myötä on varauduttava myös kuivuuteen, lisääntyneeseen ravinteiden tarpeeseen ja sään ääri-ilmiöihin sekä uusiin tuholaisiin.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake