Espanja eri linjoilla kuin Suomi EU:n laajentamisesta

Espanja asettuu näin ollen eri kannalle kuin Suomi. Suomessa kannatetaan komission ehdotusta, että neuvottelut aloitetaan Tshekin, Unkarin, Puolan, Slovenian, Viron ja Kyproksen kanssa.

De Miguel oli tähän ajatukseen varauksellisempi, ja sanoi Espanjan mieluummin näkevän, että neuvottelut alkavat laajalla rintamalla.
- Meidän on keskusteltava, eikö neuvotteluja pitäisi aloittaa kaikkien kanssa yhtä aikaa, ja antaa neuvottelujen saatossa jäsenyyteen kypsimpien maiden nousta kärkeen, de Miguel sanoi.

Suomen puolelta tämä ajatus on torjuttu sillä perusteella, että yhteisaloitus johtaisi käytännössä siihen, että kaikki Baltian maat putoavat jäsenyysjonon hännille.
- Päätökseen liittyy objektiivisia ja poliittisia kriteerejä, mutta poliittiset kriteerit eivät aina ole objektiivisiä, valtiosihteeri muotoili.

Hän muistutti, että lopullisen päätöksen neuvottelijoista tekevät EU-maiden johtajat huippukokouksessaan Luxemburgissa joulukuussa.

De Miguel vakuutti, että Espanja vahvasti kannattaa Baltian maiden tuloa mukaan EU:n jäsenyysprosessiin. Hänen mukaansa Espanja vaikutti isäntämaana vahvasti siihen, että Baltian maiden mahdollisuus liittyä NATO:on mainittiin Madridin NATO-huippukokouksen loppuasiakirjassa.

EU:lle lisää rahaa

- Espanjan mielestä EU:n ei pidä asettaa tavoitteilleen rajoitteita. Espanjalla ei ole ongelmia maksaa enemmän, jotta unioni saavuttaisi tavoitteensa, valtiosihteeri sanoi.

Espanja kuuluu EU:n nettosaajamaihin, sillä se saa merkittäviä tukia EU:n aluetuki- ja koheesiorahastoista.

Hän ylisti Suomen ja Espanjan hyviä välejä ja oli erityisen tyytyväinen siitä, että Suomi marraskuussa järjestää EU:n ja Välimeren maiden yhteisen ympäristökokouksen. Kokous on osa sarjasta toimia, jolla EU haluaa syventää yhteistyötä alueiden välillä ja edistää vakautta ja kehitystä Välimeren maissa.

STT-IA
12.9.1997