Levottomuuksia myös pääkaupungissa

Albania sisällissodan partaalla


Albanian presidentti Sali Berisha perääntyi opposition ja kapinallisten edessä. Hän ehdotti radio- ja televisiopuheessaan uusien vaalien järjestämistä kahden kuukauden kuluessa. Berisha nimitti tiistaina uuden pääministerin, mutta kapinalliset eivät taivu. Levottomuudet ovat leviämässä myös pääkaupunkiin.

Albanian oppositiossa oleva sosialistipuolue on jo hyväksynyt presidentin tarjouksen kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamisesta. Hallitseva demokraattipuolue ja oppositio allekirjoittivat viime sunnuntaina sopimuksen, jonka mukaan vaalit järjestetään kesäkuuhun mennessä ja maahan muodostetaan "kansallisen sovinnon hallitus".

Kaikki kapinalliset eivät taivu

Presidentti myös pidensi kapinallisille asettamaansa antautumismääräaikaa viikolla. Aseensa ajoissa luovuttaneille luvattiin armahdusta. Kapinallisten edustajat ovat olleet tyytyväisiä uudesta käänteestä, mutta vaativat edelleen Berishan eroa ennen kuin luovuttavat aseensa.

Levottomuudet jatkuivat sunnuntai-iltana mm. Permetin kaupungissa, missä viisi ihmistä kuoli kapinallisten ja armeijan välisessä kahakassa. Viikon aikana levottomuudet jatkuivat muuallakin Etelä-Albaniassa ja kapinalliset valtasivat ilmavoimien tukikohdan Kucovessa ja saivat käsiinsä viidenneksen maan ilmavoimista.

Vloren kaupungin - josta kapina alkoi - kapinalliset sen sijaan ilmoittivat maanantaina olevansa valmiit laskemaan aseensa. Vielä alkuviikosta ei ollut selvää, seuraavatko muiden etelän kaupunkien kapinallisjohtajat Vloren esimerkkiä.

Toiveet tästä kuitenkin himmenivät jo keskiviikkona, kun kapinalliset yhdistivät voimansa. "Kansan pelastuskomitea" perustamiskokoukseen osallistui kapinaneuvostoja useista etelän kaupungeista. Komitea vaatii presidentin eroa ja paikkaa Tiranan sovintoneuvotteluissa.

Hyökkäys sotilasakatemiaan

Albanian eteläosan levottomuudet ovat levinneet myös maan pääkaupunkiin Tiranaan. Satojen ihmisten on kerrottu hyökänneen sotilasakatemiaan Tiranassa ja ryöstäneen sieltä aseita ja ammuksia. Myös Tiranan lentokentällä on ammuskeltu.

Neljä ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui keskiviikon ja torstain välisenä yönä Pohjois-Albaniassa Skutarissa kasarmin valtauksessa. Kuolonuhrien joukossa oli myös armeijan upseereja.

Albanian uudeksi pääministeriksi nimitetty Bashkim Fino on sanonut haluavansa neuvotella Etelä-Albanian kaupunkeja hallussaan pitävien kapinallisten kanssa. Hänen mukaansa ratkaisun on löydyttävä poliittisten voimien ja kapinallisten välisestä vuoropuhelusta. Pääministerin mukaan maa on sisällissodan partaalla.

Tilanteen jälleen kärjistyessä Yhdysvallat kuljetti kansalaisensa pois maasta ja Italiakin on valmistaunut evakuoimaan kansalaisensa Albaniasta.

Albanian tapahtumia voi seurata mm. maan (virallisesta) uutistoimistosta.


Albania lyhyesti

Väestö: 3,2 miljoonaa.
Pääkaupunki: Tirana, 300 000 asukasta.
Bruttokansantuote: 1800 markkaa henkilö/vuosi (1994)
Uskonto: Muslimeja 70 prosenttia, ortodokseja 20 prosenttia, katolisia 10 prosenttia.

Historiaa: Albania itsenäistyi vuonna 1912 oltuaan turkkilaisten osmanien alaisuudessa 1400-luvulta lähtien.

Kommunisti Enver Hoxhan johdolla maasta tuli kansantasavalta 1946, minkä jälkeen maa eristäytyi ulkomaailmasta. Suhteet Jugoslaviaan katkesivat 1948 ja Neuvostoliiton kanssa tuli välirikko 1961. Albanian ainoaksi liittolaiseksi jäi Kiina, jonka kanssa suhteet katkesivat vuonna 1978.

Hoxhan kuoltua 1985 valtaan tuli viimeinen kommunistijohtaja Ramiz Alia. Talous taantui, tilanne maassa kärjistyi ja tuhannet albaanit pakenivat maasta 1990-91. Ensimmäiset vapaat vaalit pidettiin 1991 ja seuraavana vuonna demokraattista puoluetta edustava nykyinen pääministeri Sali Berisha tuli valtaan. Viime vuonna demokraatit voittivat jälleen vaalit, joita kuitenkin arvosteltiin vilpillisyydestä.

Albania haki Itä-Euroopan maista ensimmäisenä NATO:n jäsenyyttä ja tarjosi laivasto- ja lentotukikohtia sotilasliiton käyttöön. Vuonna 1994 solmittiin rauhankumppanuussopimus NATO:n kanssa.

Talous perustuu maatalouteen ja maa tuottaa etupäässä vehnää, sokerijuurikasta, maissia sekä karja- ja metsätalouden tuotteita. Maalla on myös vesivoimaa, öljyä, kaasua ja useita mineraaliesiintymiä, joita on vasta viime aikoina alettu hyödyntää.

Inflaatio on taltutettu Berishan hallituskaudella: vuonna 1992 inflaatio oli 400 prosenttia nykyiseen noin kuuteen prosenttiin verrattuna. Myös budjettialijäämää on supistettu, mutta maan teollisuus käyttää vain 10 prosenttia kapasiteetistaan.

IA-STT
14.3.1997

ULKOMAAT -SIVULLE