Naispresidentille on sosiaalista tilaustaKansalaiset politikoivat gallupeilla
Kansalaiset ovat oppineet politikoimaan gallupeilla. Presidenttimittaukset kertovat enemmän ajankohtaisista mielipiteistä kuin todellisesta vaalitilanteesta. Ne voivat olla myös näpäytyksiä joillekin poliitikoille, arvioi apulaisprofessori Kyösti Pekonen Helsingin yliopiston valtio-opin laitokselta.Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen paistattelee presidenttigallupien kärjessä. Sekä Suomen Gallup että Taloustutkimus mittasivat hänet eri tavoilla ykköseksi. Takana hönkivät viime vaalien kärkikaksikko Martti Ahtisaari ja Elisabet Rehn. - Vastaajan ajatushorisontti on tässä. Gallupit antavat väärän kuvan, jos niistä ennakoidaan mitä tulee tapahtumaan kahden-kolmen vuoden päästä, sanoo Pekonen. Mielipidemittauksista ei voi lukea, että kansa olisi nyt tehnyt päätöksensä äänestää Riitta Uosukainen kolmen vuoden päästä presidentiksi. Jos haluaa, niin niistä voi kuitenkin päätellä, että Ahtisaaren toimissa olisi parantamisen varaa.
Ei kerro todellista tilannettaItse asiassa gallupit eivät edes kerro varmuudella sitä, mitä kansa tekisi todellisessa nyt pidettävässä äänestystilanteessa. Pekosen mukaan kansa onkin oppinut politikoimaan mielipidetiedusteluissa.- Samalla kun annetaan jollekin kannatusta, niin ehkä samalla halutaan näpäyttää jotakin. Osoitetaan kantoja kysymystilanteessa. Tässä suhteessa ne kertovat enemmän tilanteesta nyt ja ovat viitteitä siitä minkätyyppisiä virtauksia on nyt ilmassa. Vastaajalla voi olla mielessään aivan muu asia kuin presidentinvaali, mutta se jää gallupissa kysymättä. Mielipidemittaukset ovatkin enemmän poliitikkojen suosiomittari. Pekonen kertaa kuinka Uosukainen on saanut kirjan julkistamisesta saakka positiivista julkisuutta.
KulutustavaraaPoliitikkoja on monentyyppisiä. Joidenkin kannatus voi nousta nopeasti heidän oltuaan julkisuudessa tai heidän liittyessään kansalaisten mielissä olevaan tärkeään asiaan. Kun asia katoaa politiikan päiväjärjestyksestä, niin myös poliitikon gallupsuosio hiipuu.Tällaisia ilmiöitä tulee Pekosen mukaan yhä enemmän. Toisaalta nopeasti kohonnut suosio voi muuttua myös pysyväksi, näin on Pekosen mielestä käynyt Kirsi Pihan kohdalla. Piha on taitavasti osannut hyödyntää nousseen suosionsa ja osannut kiinnittää itseensä muitakin asioita kuin niitä, joilla hän nousi julkisuuteen.
Suosion haussakin on vaaransa. Jos kosiskelee muotivirtauksia aikoen pysyä niiden turvin kärjessä, niin niitten haasteeseen on vastattava. Siinä on vaaransa, että pintaan nousee ristiriitoja ja politiikasta tulee poukkoilevaa. Ammattitaidolla muodit ja päiväkohtaisetkin mielipiteet voi kääntää voitokseen. Bill Clintonilla oli viime vaalikampanjan aikana käytössään lähes päivittäin kansalaisten mielipiteet eri asioihin. Tätä pidettiin yhtenä menestyksekkään kampanjan työvälineenä.
KestohyödykkeitäSitten on toisenlaisia poliitikkoja. Valtiomiesmäisiä, kuten Mauno Koivisto, joilla on pitkä poliittinen historia takanaan ja korkea asema. Heidänkin gallupkannatuksensa saattaa vaihdella, mutta heidän kohdallaan vain vaalit ovat relevantti mittari.Mutta harmaat valtiomiehet muuttuvat kulutustavaraksi kun gallupeilla tehdään politiikkaa.
Pekonen ottaa esimerkin Ahtisaaresta, jonka gallupkannatuksen säilymisellä oli ratkaiseva merkitys siihen, että hän voitti Kalevi Sorsan. Gallupit määräävät pienemmässäkin mittakaavassa valintoja. Pertti Salolainen nousi vuonna 1991 kokoomuksen puheenjohtajaksi keskeisesti juuri tavallisten ihmisten keskuudessa tehtyjen suosiomittausten tuella.
Naispresidentille on tilausTuoreet gallupit vahvistavat edelleen naistrendiä. Uosukaisen, kuten edelleen Rehninkin kannatus on huomattavaa juuri naisten keskuudessa.Yhdysvalloissa Clinton valittiin toiselle kaudelle naisten selkeällä tuella. Miesten keskuudessa hänen ja Dolen kannatusluvut olivat varsin lähellä toisiaan.
Pekosen mukaan sukupuolen merkitys on nousussa ja hyvällä naisehdokkaalla onkin huomattavat mahdollisuudet päästä Suomen seuraavaksi presidentiksi. Naisehdokkaalta edellytetään tosin myös sitä, että hän kelpaa miesäänestäjillekin, huomauttaa Pekonen. Tämän ehdon hänen mielestään sekä Rehn että Uosukainen näyttävät täyttävän. Presidentinvaalin loppukoitoksessa ei gallupien tavoin mitatakaan pelkkää suosion suuruutta vaan myös vastustajien vähyyttä.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE