Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Suomen Gallupin tutkimuspäällikkö ihmettelee Lipposen EMU-päätelmiä

Suomen Gallupin tutkimuspäällikkö Juhani Pehkonen ihmettelee tapaa, jolla pääministeri Paavo Lipponen tulkitsee talous- ja rahaliitto EMU:a koskevia kyselytutkimuksia.

Pehkosen mukaan Lipponen on vetänyt Suomen Gallupin tuoreen EMU-kyselyn tuloksista hätiköidyt ja virheelliset johtopäätökset.
- Tästä tutkimuksesta ei pysty suoraan vetämään mitään muuta johtopäätöstä kuin sen, että kansalaiset suhtautuvat kielteisesti EMU-jäsenyyteen ensimmäisten joukossa, Pehkonen sanoo viitaten Suomen Gallupin tiistaina julkistettuun kyselytutkimukseen.

Tutkimuksessa 57 prosenttia suomalaisista ilmoitti vastustavansa Suomen EMU-jäsenyyttä ensimmäisten joukossa. Tuloksesta huolimatta pääministeri Lipponen on katsonut suomalaisten pitävän EMU-jäsenyyttä realiteettina.

Tutkimuspäällikkö Pehkonen muistuttaa perjantain Suomenmaassa, että kyselytutkimuksia tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti, ilman sitoutumista johonkin yksittäiseen mittariin tai tekijään.
- Jokainen lukee mielipidemittausta omasta perspektiivistä, mutta useampia kysymyksiä sisältäviä mielipidemittauksia pitää lukea kokonaisuutena, Pehkonen tähdentää.

Aho: Laaja hallituspohja uhka parlamentaariselle järjestelmälle

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho pitää laajaa hallituspohjaa uhkana parlamentaariselle järjestelmälle. Aho katsoo pääministeri Paavo Lipposen johtaman laajapohjaisen hallituksen sortuneen vallankäyttöön, joka ei ole hyväksi Suomelle.

- Kun hallitus voi kaikissa tilanteissa luottaa eduskunnan suuren enemmistön, etujärjestöjen sekä valtamedian tukeen, sen ei tarvitse normaaliin tapaan keskittyä päätöstensä perustelemiseen tai niiden ankkuroimiseen kansalaismielipiteeseen, Aho kirjoittaa perjantain Turun Sanomien kolumnissaan.

Aho korostaa, että hallituksen valtaa tasapainoittavien vastavoimien ja hallituksen itsekritiikin puutteesta aiheutuvat ongelmat ovat vain pahentuneet vaalikauden aikana. Esimerkkinä vaarallisesta vallankäytöstä Aho mainitsee muun muassa tapaus Sundqvistin.
- En millään usko, että tavanomainen parlamentaarinen enemmistöhallitus olisi sortunut sellaiseen kansan oikeustajua syvästi loukanneeseen toimintatapaan kuin Lipposen hallitus Ulf Sundqvistin vahingonkorvausten sovittelussa, Aho kirjoittaa.

Erityisen huolissaan Keskustan puheenjohtaja on Lipposen hallituksen tavasta sivuuttaa kansan mielipide EMU-ratkaisua pohdittaessa. Esko Aho muistuttaakin kolumnissaan, että "hallitusvaltakin on kansan valtaa".

Lipponen korjaili lausuntojaan suomenruotsalaisista

Pääministeri Paavo Lipponen korjaili keskiviikkona lausuntojaan, joita hän oli esittänyt suomenruotsalaisista päivää aiemmin. Lipposen mukaan hänen tarkoituksenaan ei ollut antaa vaikutelmaa, jonka mukaan suomenruotsalaiset jakaantuisivat parempaan ja huonompaan väkeen.

- Minä olen viimeinen ihminen, joka haluaa jakaa suomenruotsalaiset parempaan ja huonompaan väkeen. Minullahan on sitä paitsi sukulaisia Ahvenanmaalta. Jos kansalaisia koskevan jaon haluaa välttämättä tehdä, sen voi tehdä myös suomenkielisen väestön kohdalla, Lipponen muotoili keskiviikkona TV-Nyttille.

Lipposen lausunto suomenruotsalaisista sisältyi hänen tiistaina Pohjoismaiden neuvoston istunnossa pitämäänsä puheeseen, jossa hän viittasi Hufvudstadsbladetiin "paremman väen porvarillisena lehtenä". Lipposen purkauksen syynä oli Hbl:n pääkirjoitus, jossa oli Lipposen mukaan suhtauduttu pilkallisesti vasemmistoliiton tapaan etsiä ratkaisua puoluetta jakavaan kiistaan Suomen EMU-jäsenyydestä.

Lipponen korosti keskiviikkona Tv-Nyttille, että hänen arvostelunsa kohdistui vain yksittäiseen Hufvudstadsbladetin pääkirjoitustoimittajaan.

Taina: NATO-yhteensopivuudesta ei lisälaskua

Kajaanissa keskiviikkona vierailleen puolustusministeri Anneli Tainan (kok) mukaan puolustusvoimille ei ole tullut erityistä lisälaskua kaluston NATO-yhteensovittamisesta.

- Yhteensopivuus on ennen kaikkea johtamisjärjestelmien ja tällaisen yhteistoiminnan yhteensopivuutta. Kalusto hankitaan Suomen puolustusvoimien tarpeisiin, totesi Taina.

Puolustusministeri muistutti myös Suomen olevan liittoutumaton maa, jonka puolustusvoimat toimivat itsenäisesti.

- Me emme ole tällaiseen NATO-järjestelmään erityisesti sopeutumassa. Kaikki hankinnat lähtevät Suomen omista lähtökohdista, eikä sotilasliittouma anna mitään määräyksiä siitä, mitä me teemme, Taina sanoi.

Andersson: Rasismin vastustaminen opetukseen

Nuorten suvaitsevaisia asenteita on pyrittävä vahvistamaan osana kaikkia oppiaineita, vaati rasismin ehkäisemiseksi perustetun ministeriryhmän puheenjohtaja, kulttuuriministeri Claes Andersson keskiviikkona Pohjoismaiden Neuvoston kuulemistilaisuudessa eduskunnassa.

- Tässä työssä koulujen opettajilla ja muulla henkilökunnalla on erityisen suuri vastuu. Rasismin vastustamisen pitäisi kuulua kaikkien nuorten parissa työskentelevien koulutukseen. Viranomaisten on puututtava rasistisiin ilmiöihin nykyistä ripeämmin. Keinot tähän löytyvät nykyisestä lainsäädännöstä sekä viranomaisten koulutuksesta.

- Sekä valtaväestön että viranomaisten asenteisiin vaikuttamisessa ovat olleet merkittäviä erityisesti nuorison ja liikuntaväen kampanjat, taidetta unohtamatta. Tärkeää on erityisesti se työ, jota kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset tekevät suvaitsevamman yhteiskunnan rakentamiseksi, sanoi Andersson.

Hallberg: Oikeusjärjestelmän kestettävä turhatkin valitukset

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg katsoo, että suomalaisen oikeusjärjestelmän on kestettävä turhiksikin osoittautuvat kansalaisten valitukset. Hallberg suhtautuu kielteisesti näkemyksiin, joiden mukaan valitusoikeutta tulisi rajoittaa siksi, että turhat muutoksenhaut lisäävät virkamiesten työtaakkaa.

- Ei se niin voi olla, vaan valitusmahdollisuus tulee säilyttää. Jos tulee turhia valituksia, ne pitää käsitellä mahdollisimman nopeasti, Hallberg sanoi keskiviikon Turun Sanomien haastattelussa.

KHO:n presidentti suhtautuu nuivasti hovioikeusuudistuksen valmistelutyössä esiintulleeseen käsitykseen, jonka mukaan valitusoikeutta tulisi rajoittaa.
- Olisi perusoikeusuudistuksen hengen vastaista, jos rajattaisiin pois mahdollisuus valittaa edes yhteen oikeusasteeseen, Hallberg muistuttaa Turun Sanomissa.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisee vuosittain vajaat 5 000 kiistakysymystä. Käsittelyjärjestyksessä kiireisimpiä asioita ovat ulkomaalaisiin, kilpailuun ja suuriin ympäristökysymyksiin liittyvät tapaukset. Kiistakysymysten keskimääräinen käsittelyaika KHO:ssa on kahdeksan kuukautta.

Lamminen: Varusmiehille kunnon päivärahat

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalevi Lamminen (kok) vaatii varusmiehille kunnon päivärahoja. Lammisen mukaan on käsittämätöntä, että puolustusvoimiin syydetään miljardeja, mutta varusmiehet joutuvat elämään palveluksessakin velaksi.

- Jos edelleen tukeudumme köyhän maan armeijaan eli asevelvollisuuteen, on vähin velvollisuutemme maksaa kunnon päivärahat palveluksesta, Lamminen korosti keskiviikkona Ilkassa.

Kiista varusmiesten porrastetuista päivärahoista on Lammisen mukaan tekijä, joka hidastuttaa koko asevelvollisuuslain muutosehdotuksen käsittelyä eduskunnassa.
- Valtiovarainministeriö poisti päivärahaporrastukset lain perusteluista. Puolustusvaliokunnasta lakiehdotus ei lähde, ellei eduskunnalle anneta selkeää mahdollisuutta lausua mielipidettään päivärahoista, valiokunnan puheenjohtaja Lamminen sanoi.

Lammisen mukaan puolustusvaliokunta omaksuu todennäköisimmin kannan, jonka mukaan 12 kuukautta palveleville varusmiehille tulisi maksaa 49 markkaa päivässä, 9 kuukautta palveleville 30 ja 6 kuukautta palveleville 19 markkaa päivässä.

Koonnut: IA
13.11.1997

POLITIIKKA -SIVULLE