Suomen odotetaan myös olevan mukana kriisinhallintatoimissa

Blomqvist: Pääsy NATO:n valmisteluun on vaihtokauppaa


Suomen ensimmäinen NATO-suurlähettiläs Leif Blomqvist pitää tiiviimpää mukanaoloa NATO:n valmistelukoneistossa vaihtokauppana.

Kun Suomi päästetään valmistelemaan muun muassa kriisinhallintatoimia, sen odotetaan olevan jollakin todennäköisyydellä myös mukana itse toteutuksessa.

Suurlähettiläs Leif Blomqvist johtaa keskiviikosta lähtien Brysselissä kahta taloa. Varsinainen suurlähetystö hoitaa suhteita Belgiaan ja uusi NATO-edustusto maailman mahtavimpaan sotilasliittoon, jonka nimestä vielä joitakin vuosia sitten huokui Euroopan halki vedetty rajalinja.

Blomqvistin mielestä NATO-edustuston avaaminen ei sinänsä ole ratkaiseva muutos Suomen ja NATO:n suhteissa, vaikka se virallistaakin ne. Yhteyttä on pidetty monia vuosia aina kasvaneeseen tahtiin.

Suurimmat muutokset tapahtuivat muutama kuukausi sitten, kun Suomi meni mukaan Euroatlanttiseen kumppanuusneuvostoon EAPC:hen ja NATO:n rauhankumppanuusyhteistyö PfP laajeni.

- EAPC ja rauhankumppanuus ovat vahvennettuja yhteistyöinstrumentteja. Kun me toimimme niissä niin se ehkä muuttaa toimintatapojamme enemmän kuin että Suomen suhde NATO:on virallistetaan, Blomqvist sanoi.

Suomi haluaa vaikuttaa varhaisessa vaiheessa

Yhteistyön keskeinen aihe on kriisinhallinta. Suomi haluaa olla sotilaallisesta liittoumattomuudestaan huolimatta mukana vastaamassa mahdollisesti puhkeaviin kriiseihin.

Blomqvistin mukaan Suomen on kyettävä osoittamaan, että sillä on sekä kykyä että halua olla mukana. Entisessä Jugoslaviassa siihen onkin kyetty.

NATO-suhteen virallistaminen ja yhteistyön syventäminen eivät merkitse Blomqvistin mielestä sen suurempaa sitoutumista NATO:on.
- Yhteistyömme tapahtuu asia asialta. Meillä ei ole mitään suoranaista velvoitetta olla yhteistyössä, vaan me harkitsemme kussakin tapauksessa, onko meidän lähdettävä siihen mukaan, Blomqvist sanoi.

Uusia suurempia askeleita yhteistyön lisäämiseksi ei Blomqvistin mukaan ole odotettavissa moneen vuoteen.

Kyseessä on vaihtokauppa

Suomen halu olla mukana kriisinhallinnassa ja sen valmistelussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ei kuitenkaan toteudu itsestään. Blomqvistin mukaan se edellyttää ainakin odotuksen luomista siitä, että Suomi on valmis olemaan mukana myös itse toteutuksessa.

- Siinä on tietynlainen vaihtokauppa eli jotta meidät otettaisiin vakavasti ja otettaisiin suunnitteluun mukaan varhaisessa vaiheessa, täytyy olla jollei nyt varmuus niin ainakin todennäköisyys, että olemme valmiit tulemaan mukaan kun varsinainen tilanne syntyy, Blomqvist sanoi.

Entisen Jugoslavian IFOR-operaation valmistelussa suomalaiset eivät olleet mukana. Suunnitelmat tehtiin NATO:ssa.
- Meille sanottiin, että tässä se on, tulkaa mukaan, ottakaa tai jättäkää, Blomqvist kuvaili.

Nyt Suomen pyrkimyksenä on päästä mukaan vaikuttamaan kriisihallintasuunnitelmiin niin varhaisessa vaiheessa, että Suomen erityisolosuhteet voidaan ottaa huomioon. Maksuna on poliittinen odotus myös osallistumisesta.

Suomi on lähentynyt jälleen myös Länsi-Euroopan asehankintajärjestöä WEAG:ta, johon pääsy torjuttiin viime syksynä. Nyt tilanteen sanotaan muuttuneen ja Suomen sekä Ruotsin jäsenyyshakemusten olevan aktiivisessa harkinnassa. Päätöksiä odotetaan vielä tämän vuoden aikana.

STT-IA
12.11.1997

POLITIIKKA -SIVULLE