Tutkimukset osoittavat, että suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kiristyneetSuomi joutui selittämään pakolaispolitiikkaansa
Euomi joutui taas kerran selittämään vaatimatonta panostaan pakolaisten ottamisessa Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa keskiviikkona Helsingissä.Suomen tilanne nostettiin esille rasismia ja muukalaisvihaa koskeneessa valiokunnan kuulemistilaisuudessa. Suomelta tivattiin suurempaa valmiutta pakolaisten vastaanottoon. Kulttuuriministeri Claes Andersson (vasl) myönsi, että Suomi on ollut "varsin pidättyväinen". Anderssonin mukaan kysymys on ennen muuta taloudellisista voimavaroista tilanteessa, jossa maassa vallitsee edelleen korkea työttömyys. Suomi joutui Pohjoismaiden neuvoston kokouksen alla silmätikuksi yhdessä Norjan kanssa, kun Tanskan sisäministeri Thorkild Simonsen (sd) vaati "solidaarisen yhteistyön" nimissä molempia maita ottamaan vastaan edes hieman enemmän turvapaikanhakijoita. Tanskalaistietojen mukaan Tanska ja Ruotsi ottivat viime vuonna vastaan 42 ja 41 prosenttia Pohjoismaihin tulleista turvapaikanhakijoista. Suomen prosentti oli viisi ja Norjan 13. Tämän vuoden luvut ovat samaa luokkaa. Andersson myönsi, että tällaisten lukujen valossa tanskalaisten arvostelu on oikeutettua. Samalla pitää Anderssonin mielestä kuitenkin nähdä, että Suomi on parantanut juoksuaan asiassa koko ajan ja lisää varoja selvästi myös ensi vuoden budjetissa. Hän kaivoi kassistaan tilaston, jonka mukaan Suomi otti 1993 kaikkiaan 3 689 pakolaista, kun vuonna 1978 heitä oli yksi. - Minusta Suomen linja on sikäli oikea, että pakolaisten ottaminen tapahtuu hillitysti ja siten, että meillä on kunnissa sitten valmiutta ottaa heitä, Andersson sanoi. Neuvosto patisteli vastuun jakamiseenAndersson pitää oikeana myös Suomen ratkaisua lisätä kiintiöpakolaisten määrää. Hallituksen päätöksen mukaan kiintiö nostetaan asteittain nykyisestä viidestä sadasta tuhanteen.Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi keskiviikkona myös asiaa koskevan kannanoton. Siinä peräänkuulutetaan pakolaisasioiden vastuun nykyistä oikeudenmukaisempaa jakamista Pohjoismaissa.
Andersson epäili, että vastuun jakaminen pakolaisasioissa hallitusten päätöksin olisi "hirveän vaikeaa". Rasismi vaarallista, jos se järjestäytyyTutkimukset osoittavat, että suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kiristyneet. Samalla kuitenkin ulkomaalaisten osuus lisääntyy. Opetushallitus on panostanut tänä vuonna lähes 5 miljoonaa markkaa rasismin ennalta ehkäisevään työhön.Opetusneuvos Camilla Eklöf kertoi keskiviikkona, että maahanmuuttajat ovat useimmiten hyvin koulutettuja, mutta suomalainen kantaväestö on ennakkoluuloista. - Opetustoimessa on pyritty löytämään arkielämään luontevasti sulautettuja ja suvaitsevaisuutta edistävä keinoja. Oppilaitokset ovat kehittäneet seitsemällä paikkakunnalla esimerkkejä virikkeiksi muille oppilaitoksille, hän selitti. - Kun ihmiset liikkuvat yli rajojen työn, opintojen ja vapaa-ajan vuoksi he kohtaavat uusia kulttuureja. Kokemukset muualla Euroopassa ovat osoittaneet, että rasismi ja vieraan pelko, eivät ole vain maahanmuuttajien ja vähemmistöjen ongelma, hän muistutti. Eklöf sanoi, että myös kireät ajat kuten Suomea koetellut lama kiristävät maahanmuuttajien ja kantaväestön välejä. Opetusneuvos Lasse Hoffman arvioi, että kun maahan on syntynyt järjestöjä maahanmuuttajia vastaan kuten uusnatsi-liikkeet, tilanne on jo paha. Suomalaisilla niin kutsutuilla skineillä tuskin rasismi on ainakaan vielä toiminnan pääasia. Turun Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus ja Turun Poliisilaitos järjestivät Turussa keskiviikkona rasismin vastaisen toimintapäivän, joka huipentui asiantuntijoiden paneelikeskusteluun.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE